Myyntihinta on kerrottava aina, kun vähittäismyyjä markkinoi yksilöityä tavaraa tai palvelua.
Yksilöidyn tuotteen hinta on kerrottava myös valmistajan/ maahantuojan ja vähittäismyyjän yhteismainonnassa. Yksilöidystä tuotteesta on kyse silloin, kun markkinoinnissa esitellään sanallisesti tai kuvallisesti joku nimenomainen tavara tai palvelu. Tavaroista ilmoitetaan myös yksikköhinta.
Kaupankäynnissä selkeät hintatiedot ovat sekä kuluttajien että yritysten etu. Ne edistävät kilpailua helpottamalla kuluttajien mahdollisuuksia vertailla hintoja.
Hinnan ja yksikköhinnan ilmoittamista koskevat periaatteet sisältyvät hintamerkintäasetukseen 1359/1999. Asetuksen taustalla on EU:n direktiivi kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisesta, 98/6/EY.
Hintamerkintäasetus koskee kaikkia kulutustavaroita ja -palveluja. Asetuksen säännöksiä pitää noudattaa kaikessa markkinoinnissa markkinointivälineestä riippumatta. Asuntojen hintojen ilmoittamisesta on omat säännöksensä.
Erityissäännösten lisäksi hintojen ilmoittamista koskevat kuluttajansuojalain yleiset markkinointisäännökset. Markkinoinnissa pitää kertoa kuluttajien taloudellisen turvallisuuden kannalta tärkeät tiedot. Hintatietojen täytyy pitää paikkansa. Esimerkiksi mainoksen kuva-, teksti- ja hintatietojen tulee vastata toisiaan.
Hintatiedot eivät saa olla harhaanjohtavia. Esimerkiksi vaihtotarjouksen välirahaa ei saa korostaa myyntihinnan kustannuksella.
Lue kuluttajaoikeuden linjauksista miten säännöksiä sovelletaan (pdf): Hinnat esille selkeästi Ilmainen-sana markkinoinnissa Sähkön hinnan muuttaminen Uuden auton hinnan ilmoittaminen Käytettyjen autojen hintailmoittelu Moottoripolttonesteiden hintailmoittelu Talopakettien hintailmoittelu Keittiökalusteiden hinnan ilmoittaminen Hintatiedot ja hintavertailut sähköisten viestintäpalveluiden markkinoinnissa (Pohjoismaiden kuluttaja-asiamiesten kannanotto)