Hintatakuuta, eli lupausta maksaa hinnanero jos kuluttaja löytää ostetun tuotteen muualta halvemmalla, ei voi markkinoinnissa käyttää. Markkinaoikeuden päätösten mukaan hintatakuu-lupaus on jo itsessään sellainen edullisemmuusväite, joka pitää näyttää toteen esimerkiksi hintavertailulla. Alentamalla hintaansa vasta sitten kun kilpailijalta on löytynyt edullisempi hinta, yritykset jättävät hintavertailun todellisuudessa asiakkaan tehtäväksi (MT 1997:2, 1999:017 ja 2002:005).
Näissä päätöksissä markkinaoikeus katsoi, ettei hintatakuussa ollut kyse niinkään hintailmaisuista vaan vertailevasta mainonnasta. Vertaileva mainonta on sallittu vain, jos se täyttää kuluttajansuojalain 2 luvun 4a §:n vertailun todenmukaisuutta, puolueettomuutta ja asiallisuutta koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset.