Markkinaoikeus on määrännyt pikaluottoja tarjoaville J.W. -Yhtiöille ja OPR-Vakuudelle markkinointikiellot 50 000 euron uhkasakolla. Lisäksi OPR-Vakuus on määrätty maksamaan aikaisempaan markkinointikieltoonsa liittyvä 50 00 euron uhkasakko. Kumpikin yhtiö on markkinoinut pikaluottoja lainvastaisesti.
J.W -Yhtiöiden Reissuluottoa ja OPR-Vakuuden Pikavippi.fi:tä markkinoitiin tuhansilla kadunvarsimainoksilla useilla kymmenillä paikkakunnilla keväällä 2011. Mainoksissa ei kerrottu lainkaan laissa vaadittuja tietoja tai ne kerrottiin niin pienellä tekstillä, että niitä ei käytännössä pystynyt lukemaan. Kummankaan yhtiön markkinointitapa ei näin ollen täyttänyt kuluttajansuojalain vaatimuksia selkeistä ja helposti havaittavista tiedoista.
Kuluttaja-asiamies kielsi maaliskuussa 2011 OPR-Vakuutta jatkamasta markkinointia, jossa ei kerrota kaikkia lain vaatimia tietoja selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Kieltoa tehostettiin 50 000 euron uhkasakolla.
OPR-Vakuus kuitenkin jatkoi kiellosta huolimatta lainvastaista markkinointia. Kuluttaja-asiamies vaati, että markkinaoikeus tuomitsee yrityksen maksamaan 50 000 euron uhkasakon ja pitää yritykselle määrätyn kiellon edelleen voimassa korottaen uhkasakon määrää. Toinen vaihtoehto oli, että markkinaoikeus määrää OPR-Vakuudelle uuden vastaavanlaisen kiellon ja tehostaa sitä 100 000 euron uhkasakolla.
J.W –Yhtiöt puolestaan sai huhtikuussa 2011 markkinaoikeudelta väliaikaisen kiellon jatkaa tai uudistaa lainvastaista markkinointia. Kieltoa tehostettiin 50 000 euron uhkasakolla.
Markkinaoikeus on määrännyt 19.6.2012 J.W. -Yhtiöille uuden markkinointikiellon 50 000 euron uhkasakolla. OPR-vakuus on puolestaan määrätty maksamaan 50 000 euron uhkasakko. Yhtiölle on myös määrätty uusi markkinointikielto, jota on niin ikään tehostettu 50 000 euron uhkasakolla.
Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön perustella luotonantajien on toimittava vastuullisesti ja otettava kuluttajan etu huomioon. Vastuullisuus tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että mainoksissa ei yllytetä harkitsemattomaan velkaantumiseen eikä kuluttajilta pimitetä tietoja, joiden avulla he voivat arvioida luoton sopivuutta omiin tarpeisiinsa.