Internetissä voi törmätä tarjouksiin, joissa luvataan isoja tienestejä pienellä vaivannäöllä. Rikastuminen on kuitenkin epätodennäköistä.
”Työskentele kotonasi ja ansaitse 200 euroa päivässä!” ”Muutamilla tunneilla viikossa tienaat tuhansia euroja.” Muun muassa tällaisiin lauseisiin saattaa törmätä internetin keskustelupalstoilla. Tarjottu työ on käytännössä erilaisten markkinointi- ja mielipidetutkimusten tekemistä tai mainosten klikkailua. Sitä voi tehdä omalta kotikoneelta eikä se vaadi mitään erityistaitoja.
Tällaiset ansaintamahdollisuudet eivät rikastuta muita kuin toiminnan taustavaikuttajia. Kuluttaja ei ansaitse mitään tai ainoastaan pikkusummia. Palkkioita ei myöskään välttämättä saa lunastettua. Jos kuluttaja on joutunut hankkimaan maksullisen aloituspakkauksen tai muuta materiaalia, hän ei koskaan saa rahojaan takaisin. Poliisi tai muu viranomainen pystyy vain harvoin auttamaan asian selvittämisessä.
Nopeaa ja helppoa rikastumista luvataan myös erilaisissa pyramidihuijauksissa, jotka on naamioitu sijoittamistoiminnaksi tai verkostomarkkinoinniksi. Kuluttajan pitää maksaa aloitus- tai muu maksu, joka menee pyramidissa ylempänä olevalle henkilölle. Kuluttajan on puolestaan tarkoitus saada osuus alapuolelleen liittyvien henkilöiden aloitusmaksuista. Todellisuudessa vain pyramidin huippu hyötyy ja alatasot menettävät sijoittamansa rahat.
Ansaintalupauksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja miettiä, miksi tuntematon henkilö olisi valmis jakamaan ilmaista rahaa juuri minulle. Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on harvoin totta.
Ansaintamahdollisuuksista voi lukea lisää Kuluttajaviraston verkkosivujen Huijaukset-osiosta. Sivuille on koottu tietoa yleisimmistä huijaustavoista sekä vinkkejä siitä, miten ne voi välttää. Kuluttajat voivat myös välittää sivuston kautta viranomaisille tietoa erilaisista huijaustapauksista.
Kuluttajavirasto käynnisti vuonna 2007 huijausten vastaisen yhteistyöverkoston, johon kuuluvat Kuluttajaviraston lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Euroopan kuluttajakeskus, Fimea, Finanssialan Keskusliitto, Finanssivalvonta, Keskusrikospoliisi, Kuluttajaliitto, Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö, Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Viestintävirasto. Mukana ovat myös Luottokunta ja Itella, koska niillä on keskeinen rooli sähköisen kaupan maksunvälittäjänä ja tuotteiden kuljettajana.
Suomalaisen yhteistyöverkoston esikuvana on kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto ICPEN (International Consumer Protection and Enforcement Network), johon kuuluu yli 30 maata. Verkosto on perustettu vuonna 1992 ja Kuluttajavirasto on osallistunut sen toimintaan alusta saakka. Myös ICPENin verkkosivuilla on neuvoja huijausten tunnistamiseksi ja turvallisten verkko-ostosten tekemiseksi.
Lue lisää:
Ansaintamahdollisuuksiin perustuvat huijaukset
Pyramidihuijaukset