Nykyään erityisesti verkko on otollista maaperää huijauksille ja epäasiallisten markkinointikeinojen käytölle. Kuluttaja-asiamies saa jatkuvasti ilmoituksia erilaisista nettihuijauksista.
Älä jaa liikaa tietoja itsestäsi
Monet kuluttajat käyttävät nettiä aktiivisesti ja tottuneesti. Verkossa voi olla kuitenkin vaikea erottaa, milloin kyseessä on luotettavan tahon tekemä kysely tai kilpailu. Kannattaa harkita, haluaako luovuttaa tietoja itsestään tai kulutustottumuksistaan erilaisiin nettikyselyihin tai -kilpailuihin taholle, jonka luotettavuudesta ei ole varmuutta. Henkilötiedot ovat rahanarvoista tavaraa, joten niistä tulisi huolehtia samalla tavalla kuin käteisestä tai luottokortista.
Sinänsä harmittomilta vaikuttavien nettikyselyjen tai tarjousten taakse voi piiloutua taho, joka aloittaa riittävän määrän tietoja, esimerkiksi sähköpostiosoitteen tai kännykkänumeron, saatuaan roskapostispämmin lähettämisen henkilölle. Yhteydenotto voi alun perin tulla myös tekstiviestin muodossa, jossa pyydetään vastausviestiä tai tietyllä sivustolla käymistä.
Jos kuluttaja haluaa osallistua netin erilaisiin kilpailuihin ja kyselyihin, on niitä varten järkevä käyttää erillistä sähköpostiosoitetta, jolloin mahdollinen aiheutuva roskapostien virta ei tuki varsinaista sähköpostilaatikkoa.
”Voita älypuhelin 1 eurolla”
Aina, kun jotain luvataan ilmaiseksi, tai melkein ilmaiseksi, tulisi hälytyskellojen soida. Myös hoputtaminen ja ”ainutlaatuisen tarjouksen menettämisestä” vihjaaminen ovat keinoja saada kuluttaja pikaisesti tekemään harkitsematon päätös.
Roskapostia tai mainostekstiviestejä astetta vakavampi seuraus tietojen antamisesta on, että kuluttaja tekee tietämättään sopimuksen. Tyypillisesti kuluttaja alkaa tällöin jonkin ajan päästä tietojensa antamisesta ja ”sopimuksen syntymisestä” saada säännöllisesti jonkinlaisia tuotelähetyksiä ja laskuja. Myös kännykkälasku voi paljastaa tekstiviesteihin liittyviä yllättäviä kuluja.
Asiaa selvitellessä käy yleensä ilmi, että kilpailusivustolla tai ilmaistarjouksen saamiseen liittyvän kyselyn yhteydessä on jossain hankalasti havaittavassa paikassa ollut vaikeasti ymmärrettävät sopimusehdot, joihin kuluttaja nettikyselyyn tai tekstiviestiin vastatessaan sitoutuu. Siksi kannattaa tutkia koko sivusto, eikä hätäillä.
Aina on aikaa miettiä, haluaako todella luovuttaa henkilötietojaan kyseiseen kilpailuun tai sitoutua supertarjoukseen ja varmistua, millainen yritys ja sopimusehdot kaiken takaa löytyy. Joskus myös tunnettu yritys tai brändi saatetaan ”lavastaa” kyseenalaisen nettikampanjan kasvoksi.
Netissä kaupataan yhä useammin myös tavaroita, joita ei ole olemassa. Tähän ilmiöön liittyy aina se, että kyseinen tuote täytyy maksaa etukäteen ja myyjä antaa yleensä prepaid-puhelinnumeron. Tällöin kaupan tekemisessä pitää olla erityisen tarkkana. Huijarit eivät yleensä käytä postiennakkotoimituksia.
Kuluttajan oma vastuu säilyy
Jos kuluttaja on jo alkanut saada aiheettomalta tuntuvia laskuja, ei asia korjaannu pelkällä ilmoituksella kuluttajaviranomaisille. Kuluttajan kannattaa olla suoraan yhteydessä laskuja tai maksullisia tekstiviestejä lähettävään yritykseen ja vaatia hyvitystä perusteettomista maksuista sekä sopimuksen purkamista. Jos yritykseen ei saa yhteyttä, sopimusehtoja ei löydy tai ne ovat vaikeasti tulkittavissa, kuluttaja voi olla neuvojen saamiseksi yhteydessä valtakunnalliseen kuluttajaneuvontaan. Lisäksi Kuluttajaviraston sivuille on koottu vinkkejä siitä, miten menetellä, kun saa laskun tuotteesta, jota ei ole tilannut tai jota on markkinoitu ilmaisena.
Ulkomaisten verkkokauppojen luotettavuutta voi arvioida etukäteen esimerkiksi Euroopan kuluttajakeskuksen Howard-verkkokauppa-apurilla. Jos on menettänyt rahansa ja epäilee huijausta, kannattaa ottaa yhteyttä poliisin.
Kuluttajaviraston verkkosivuilla on laaja tietopaketti, jonka avulla voi oppia tunnistamaan erilaisia huijauksia. Osiossa on myös oma sivunsa erityisesti iäkkäisiin ihmisiin kohdistuvista huijauksista.
Kuluttaja-asiamies on myös pitkään ollut jäsenenä kansainvälisessä markkinointia valvovien viranomaisten verkostossa ICPENissä (International Consumer Protection and Enforcement Network), joka on erikoistunut huijausten tunnistamiseen ja niistä varoittamiseen.