Suomalaiset kuluttajat ovat keskimääräistä aktiivisempia verkkokauppaostajia sekä kotimaassaan että EU-maiden sisäisessä kaupassa. Muista EU-maista suomalaisia aktiivisempia ovat luxemburgilaiset, itävaltalaiset ja maltalaiset kuluttajat.
Noin viidennes suomalaisista ostaa verkkokaupan välityksellä tavaroita tai palveluja muista EU-maista. Kotimaassa verkkokauppaa tekee puolet suomalaisista. Verkkokaupan lisääntymisestä huolimatta reilu 40 prosenttia suomalaisista ei käy verkkokauppaa sen paremmin kotimaassa kuin muissakaan maissa.
Verkkokaupan lisäksi etäkauppaan luetaan puhelimitse ja postimyynnistä ostetut tavarat ja palvelut. Ne eivät tunnu olevan kuluttajien suosiossa, sillä vain muutama prosentti tekee ns. rajat ylittäviä ostoksia puhelimitse tai postimyynnin välityksellä muista EU-maista. Sen sijaan loma- ja työmatkoilla EU:n sisällä tehdään ostoksia aktiivisesti: puolet haastatelluista suomalaisista oli tehnyt matkansa aikana ostoksia.
Rajat ylittävän verkkokaupan tavoitteena on tuoda kuluttajien ulottuviin entistä suuremmat tavara- ja palveluvalikoimat, edistää hintakilpailua ja siten kasvattaa kuluttajien hyvinvointia. Hyvistä tavoitteista huolimatta rajat ylittävä verkkokauppa on kasvanut koko EU:n alueella odotettua hitaammin. Tulevaisuudessa kolmannes suomalaisista aikoo lisätä ostoksiaan EU:n alueelta, mutta noin 40 prosenttia aikoo edelleen olla kokonaan ostamatta EU:n sisämarkkinoilta yhtään mitään.
Suomalaiset luottavat enemmän kotimaansa verkkokauppiaisiin kuin muiden EU-maiden verkkokauppiaisiin, vaikka verkkokaupan ongelmissa ei juuri ole eroa Suomen ja EU:n keskimääräisten lukujen kesken. Sekä Suomessa että muualla EU:ssa joka kymmenes tavaran tai palvelun toimitus on viivästynyt ja vain muutama prosentti tavaroista ja palveluista on jäänyt kokonaan toimittamatta.
Suurempi pulma näyttää verkkokaupassa olevan myyjän haluttomuus toimittaa ostoksia toiseen EU-maahan. Tämä on tuttua myös suomalaisille etäostajille, sillä joka viides olisi halunnut ostaa jonkin tavaran tai palvelun toisesta EU-maasta, mutta myyjällä ei ollut tarjolla toimituksia Suomeen lainkaan.
Eräs EU:n sisäisen kaupan tunnistettu haaste on halukkuus asioida omalla äidinkielellä. Pienillä kielialueilla tätä mahdollisuutta ei aina ole. Suomalaisille tämä ei näyttäisi muodostavan suurempaa ongelmaa EU:n sisäisessä kaupankäynnissä, sillä 65 prosenttia on valmis käyttämään toista EU-kieltä etäostoksia tehdessään .
7th Consumer Scoreboard – May 2012 http://ec.europa.eu/consumers/consumer_research/editions/cms7_en.htm
Lisätietoja: tutkimusprofessori Raija Järvinen , Kuluttajatutkimuskeskus puh. 050 591 2784, etunimi.sukunimi(at)kuluttajatutkimuskeskus.fi
johtaja Maija Puomila , Kuluttajavirasto puh. 010 605 7167, etunimi.sukunimi(at)kuluttajavirasto.fi