Konkurssiuutiset ja liikkeiden lopetukset voivat herättää asiakkaissa kysymyksiä tuotteen huollon ja korjausten jatkuvuudesta. Myyjän konkurssi ei kuitenkaan vaikuta kuluttajan mahdollisuuksiin valittaa tuotteen virheestä. Ostaja voi myyjän sijasta kääntyä valmistajan, maahantuojan tai muun aikaisempaa myyntiporrasta edustavan yrityksen puoleen.
Ostajan on ilmoitettava virheestä suoraan sille aikaisemman myyntiportaan yritykselle, jonka haluaa hoitavan asian. Valmistajan tai maahantuojan nimen saa selville tuotteen myyntipakkauksesta tai tuoteselosteesta. Monissa kestotuotteissa, kuten kodinelektroniikassa, valmistajan nimi on painettu myös tuotteeseen.
Virheilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Viimeistään ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta.
Virheilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos ostaja on jo tehnyt sen kertaalleen myyjälle, ja jos ilmoitus kulkeutuu sieltä valmistajalle tai maahantuojalle.
Valmistajan ja maahantuojan vastuu rajoitetumpi kuin myyjän
Vaikka aikaisemman myyntiportaan virhevastuu noudattaa samoja periaatteita kuin myyjänkin, se ei kuitenkaan ole aivan yhtä laaja.
Valmistaja ja maahantuoja eivät vastaa virheestä, joka on syntynyt niistä riippumattomasta syystä sen jälkeen, kun ne luovuttivat tavaran eteenpäin.
Jos maahantuoja tai valmistaja hyvittää virhettä palauttamalla asiakkaalle kauppahinnan osaksi tai kokonaan, tämän summan ei tarvitse olla suurempi kuin mitä myyjä voisi niiltä vastaavassa tilanteessa vaatia. Hinnanalennus määräytyy sen mukaan, mitä valmistaja tai maahantuoja sai myydessään tavaran eteenpäin – ei ostajan maksaman kauppahinnan perusteella.
Kuka vastaa takuusta?
Myyjä vastaa takuusta, jonka on itse antanut. Käytännössä se vastaa myös aikaisemman myyntiportaan antamasta takuusta. Jos siis maahantuoja tai valmistaja on mennyt konkurssiin, ostaja voi kääntyä virhe- ja takuuasioissa tuotteen myyneen liikkeen puoleen. Liikkeen velvollisuus on järjestää takuuhuolto tai virheen korjaus.
Jos myyjä on mennyt konkurssiin, valmistaja ja maahantuoja vastaavat edelleen itse antamastaan takuusta. Sen sijaan ne eivät vastaa sellaisesta jonkun muun tahon antamasta sitoumuksesta, joka asettaa ostajan parempaan asemaan kuin lain säännökset. Ostaja ei siis voi vaatia niitä toimimaan myyjän antaman takuun mukaisesti.
Saako ennakkoon maksettuja rahoja takaisin?
Tuotteen maksaminen ennakkoon on kuluttajalle aina riski. Kuluttajaviraston mukaan yritysten ei pidä vaatia maksua etukäteen pelkästään varmuuden vuoksi. Ennakkomaksun sijasta asiakkaalta voi pyytää käsi- tai varausrahan.
Suurien ennakkomaksujen katteeksi olisi asetettava vakuus, joka turvaisi ne esimerkiksi konkurssi- ja maksukyvyttömyystilanteessa. Valmismatkojen, talopakettien ja rakennusurakoiden kaupassa vakuuden asettaminen on laissa säädetty velvollisuus.
Kuluttajan kannattaa pyytää yritykseltä vakuutta maksamalleen ennakkomaksulle tai maksaa erissä toimituksen edistymisen mukaan.
Yrityksen mennessä konkurssiin asiakkaan mahdollisuudet saada etukäteen maksamansa rahat takaisin riippuu muun muassa siitä, millä tavalla hän on maksun tehnyt.
Luottokortilla maksettua maksua voi vaatia takaisin luottokorttiyhtiöltä. Jos kuluttaja on maksanut ostoksen muulla tavoin kuin luottokortilla, eikä hänen maksamaansa tavaraa ole esimerkiksi liikkeen varastossa erotettu hänelle kuuluvaksi, hän joutuu valvomaan saatavaansa konkurssimenettelyssä.
Konkurssimenettelyssä kuluttajan on oltava yhteydessä käräjäoikeuden määräämään pesänhoitajaan, joka laatii pesäluettelon. Kun pesäluettelo on valmis, päätetään, raukeaako konkurssi varojen puutteeseen vai jatkuuko se.
Jos konkurssi jatkuu, määrätään valvontapäivä, jolloin kuluttajat voivat valvoa saataviaan konkurssissa. Kuluttaja voi tehdä valvontakirjelmän, jossa erittelee saatavansa ja sen perusteet.
Valvontakirjelmän malli löytyy konkurssiasiamiehen verkkosivuilta
Valitusmalli yritykselle tavaran virheestä
Kuluttajaoikeuden linjauksia: Virhevastuu ja takuu kulutustavaran kaupassa