Useimmat yritykset ovat huonosti perillä tuoteturvallisuuden vaatimuksista. Sen sijaan kuluttajansuojan periaatteet on omaksuttu paremmin. Tiedot perustuvat Kuluttajaviraston Taloustutkimukselta tilaamiin tutkimuksiin, joissa selvitettiin yritysten toimintatapoja tuoteturvallisuuteen ja kuluttajien valituksiin liittyvissä asioissa.
Taloustutkimus selvitti Kuluttajaviraston toimeksiannosta, miten hyvin yrityksissä tunnetaan tuoteturvallisuutta koskevia säännöksiä ja miten niissä hoidetaan tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita. Tutkimuksessa haastateltiin 300 eri alojen yritysten ostoista vastaavaa henkilöä. Mukana oli muun muassa rakennustarvike-, huonekalu- ja lelukauppoja sekä tavarataloja.
Tutkimustulosten perusteella yritysten tiedot ovat hataria. 40% vastaajista ei osannut nimetä yhtäkään tuoteturvallisuuteen liittyvää oman vastuualueen lakia. Yrityksissä tiedetään myös huonosti, mitkä tahot vastaavat tuotteiden turvallisuudesta. Noin puolet vastaajista osasi nimetä oikein valmistajat ja maahantuojat ja noin neljäsosa vähittäisliikkeet ja myyjät. Viidesosa kuitenkin luuli virheellisesti, että vastuu koskee myös viranomaisia.
Vain 14% vastaajista ilmoitti varmistavansa tavaroiden turvallisuuden tarkistamalla tuotteen ja sen merkinnät. Kuluttajavirasto hämmästelee sitä, että tätä helppoa ja ilmaista keinoa ei käytetä yleisemmin. Vain 6% yrityksistä seuraa EU:n vaarallisia kulutustavaroita koskevaa tietojenvaihtojärjestelmää Rapexia. Rapexia internetistä seuraamalla yritykset voisivat kuitenkin välttää muualla Euroopassa vaaralliseksi todettuja tuotteita.
Kuluttajavirasto pitää tutkimustuloksia huolestuttavina, koska juuri sisäänostajat ovat avainasemassa asiakkaiden turvallisuuden kannalta. Tuotteiden turvallisuuteen kannattaisi panostaa etukäteen myös siksi, että ongelmien korjaaminen jälkeenpäin on aina kalliimpaa.
Kuluttajansuojaan panostettu erityisesti tavarataloissa Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten kodinkoneita ja kodin elektroniikkaa myyvät liikkeet käsittelevät kuluttajien valituksia. Kuluttajaviraston saamien yhteydenottojen perusteella kuluttajien valitukset koskevat esimerkiksi tilanteita, joissa myyjä ei suostu hyvittämään tuotteen vikaa tai näyttävästi markkinoitu tarjoustuote on loppunut kesken.
Tutkimukseen haastateltiin 300 henkilöä, jotka edustivat sekä ketjuihin kuuluvia liikkeitä, yksityisiä liikkeitä että tavaratalojen kodinkoneosastoja. Tavaratalot ja ketjuliikkeet näyttäisivät hallitsevan kuluttajansuojan perusperiaatteet paremmin kuin pienet yritykset. Esimerkiksi suuri enemmistö tavarataloista ja ketjuihin kuuluvista kodinkoneliikkeistä on laatinut toimintaohjeita kuluttajien valitusten käsittelyä varten. Sen sijaan yksityisistä liikkeistä, joilla ei yleensä liene kuin muutama työntekijä, ohjeita on alle puolella. Tavaratalot puolestaan eroavat kodinkoneliikkeistä siinä, että ne hyödyntävät kuluttajien palautteita systemaattisemmin ja panostavat henkilöstön koulutukseen enemmän.
Yli puolet vastaajista ei kokenut tarvitsevansa lisätietoja kuluttajien valituksien hoitamisesta. Tutkimus kuitenkin vahvistaa kuluttajien ilmoituksista välittyvää viestiä siitä, että erityisesti pienille, ketjujen ulkopuolisille liikkeille olisi hyödyllistä tuntea kuluttajansuojan perusasiat nykyistä paremmin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi virasto on jo sopinut yhteistyöstä eräiden järjestöjen kanssa.
Elinkeinonharjoittajien tiedontaso tuoteturvallisuuslainsäädännöstä ja toiminta tavaroiden turvallisuuden varmistamiseksi
Kodinkoneliikkeiden toimintatavat kuluttajavalitustilanteissa