Kuluttajavirasto

" Kuluttajaviraston ja -asiamiehen on erityisesti toimittava aloilla, joilla on kuluttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän ongelmia kuluttajien asemassa. " (Laki Kuluttajavirastosta 1 §). Kuluttajaviraston on myös tehtävä esityksiä ja aloitteita kuluttajansuojan kehittämiseksi.

Kuluttajavirasto saa vuosittain tuhansia ilmoituksia ja muita yhteydenottoja kuluttajilta, yrityksiltä, muilta viranomaisilta ja järjestöiltä. Kuluttajavirasto voi puuttua myös oma-aloitteisesti havaitsemiinsa ongelmiin.

Toimintatavan valintaan vaikuttaa ilmoituksen tai muun alkusysäyksen alkuarviointi, jossa punnitaan asian vakavuutta ja vaikutusten laajuutta. Tarvittaessa yksittäisen yrityksen toimintaan voidaan puuttua nopeastikin, mutta suurin osa ilmoituksista käsitellään kollektiivisesti, osana laajempaa kokonaisuutta. Yksittäinen aihe saattaa antaa aihetta myös useisiin eri toimenpiteisiin, esim.

• yksittäisen yrityksen informointiin, neuvotteluihin, huomatukseen tai sanktioiden käyttöön (kielto, markkinaoikeushakemus)
• tiedon yleistämiseen koko alan käyttöön (palautekoosteet, ala- tai aihekohtaiset muistiot, tietoiskut tai kannanotot, markkinointiohjeet, vakiosopimusehtoneuvottelut, koulutusyhteistyö)
• tiedon yleistämiseen kuluttajavalistukseksi (usein kysytyt kysymykset, reklamaatiomallit ja muu verkko-opastus, selvitykset ja vertailut, Kuluttaja-lehti ja kuluttajakasvatuksen aineistot)
• tietojenvaihtoon ja vaikuttamiseen kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä toisten viranomaisten kanssa
• lainsäädäntöaloitteisiin ja muihin kannanottoihin (Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta -verkkolehti, tiedotteet, verkostot)
• kuluttajien avustamiseen (yksittäiset oikeudenkäynnit, ryhmävalitus, ryhmäkanne)

Kuluttajaoikeudellinen toiminta jakautuu karkeasti kolmeen osaan:

• perusvalvontaan
• painopisteiden mukaiseen projektityöhön ja
• ajankohtaisten asioiden käsittelyyn

Kaikissa näissä voidaan käyttää edellä mainittuja toimintatapoja.