Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä siitä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Tutustumalla kulutukseen ennen ja nyt voidaan pohtia elämäntyyliä ja ihmisten perustarpeita. Lapsi saa sitä kautta aineksia omien tarpeidensa ja kulutuksensa hahmottamiseen. Myös vanhemmat ihmiset, lasten vanhemmat ja lapset itse voivat avata näkökulmia menneisiin tapahtumiin. Lapsille on tärkeää tutustua myös nyky-yhteiskunnan toimintaan. Retkellä lähikauppaan voidaan käsitellä kuluttajakaupan periaatteita, kuka omistaa kaupassa olevat tavarat, mistä tavarat kauppaan tulevat, mitä tapahtuu esim. niille tuotteille, jotka eivät mene kaupaksi ja mitä kassalla tapahtuu.
Historiallis- yhteiskunnallisessa orientaatiossa voidaan käsitellä myös taloudellisuuskasvatuksen sisältöjä yhdistettynä matemaattiseen orientaation. Lasten kanssa keskustellaan, mistä perheen rahat tulevat, mihin rahaa kuluu ja miksi. Lähiympäristöön tutustuttaessa pohditaan, mistä raha teiden kunnossapitoon tulee, kuka maksaa päivähoitohenkilökunnan palkat jne. Hyvä lähiympäristöön tutustumiskohde voi olla esim. pankki, jossa tutustutaan, miten pankkiautomaatti toimii ja mistä rahat sinne tulevat. Samassa yhteydessä voidaan käsitellä myös kulutustottumusten merkitystä perheen talouteen.
Tähän orientaation sisältyy myös nykytekniikan avaaminen lapsille. Samalla kun opitaan käyttämään tietotekniikkaa, on luontevaa käydä läpi tekniikan käyttöön liittyviä kysymyksiä. Keskustellaan internetin ja kännykän käytön periaatteista, mihin tarvitaan vanhempien lupa ja miksi lupa tarvitaan. Näin ennaltaehkäistään pelottaville ja sopimattomille sivuistoille joutumista sekä kännykällä maksettavien pelien tuomia haittoja. Myös tietosuojan merkitys on opetettava lapselle jo varhain.