Internet on tänä päivänä oleellinen osa mediaa, ja sitä käytetään usein rinnakkain muiden mainosmedioiden kanssa. Nuorille kohdennettua mainontaa voidaan sijoittaa nuoria kiinnostavalle sivustolle tai rekisteröityneelle kävijälle voidaan kohdentaa mainontaa kävijän kiinnostuksen ja demografisten tekijöiden mukaan.
Markkinointi jää usein piiloon, koska viihde- tai leikkijaksot kiinnittävät ja vangitsevat huomion. Internet on viestin, jossa käytetään voimakkaita välineitä, kuten liikkuvaa kuvaa, ääntä ja vuorovaikutteisuutta. Niiden avulla lapset saadaan suoraan mukaan toimintaan siten, että he osallistuvat itse markkinointipeleihin. Tekniikka tarjoaa mahdollisuudet muuhunkin kuin pelkkään tuote-esittelyyn ja tuotteen mainitsemiseen.
Markkinointi poikkeaa muodoltaan totutusta ja on usein lähes täydellisesti sulautettu peli-, leikki- tai viihdetoimintoihin tai seikkailuympäristöihin. Esimerkkejä tästä ovat pelit, joissa lapset tai nuoret pelaavat merkkituotelogojen rinnalla tai niitä vastaan, tai puuhasivut, joilla lapset voivat seurata seikkailutuotteisiin liittyviä hahmoja tai auttaa niitä ratkaisemaan tiettyjä tehtäviä jne.
Internet mainonnan ohjeiden mukaan markkinointi on toteutettava sellaisessa muodossa, että kohdeikäryhmälle ei jää epäselväksi, että kyse on markkinoinnista. Tosiasiassa lapset ja nuoret pitävät usein uusista markkinoinnin muodoista, mutta ovat epävarmoja ja tietävät hyvin vähän siitä, että uusilla mainonnan muodoilla on myyntitarkoitus.
Tyypillistä yritysten sivuilla on kaupallisen materiaalin ja sivujen muun sisällön yhdistäminen ns. "infomercialeiksi". Mainonnan, viihteen ja informaation rajat katoavat online ympäristössä. Lasten huomion pitämiseksi käytetään lapsille tuttuja mainoshahmoja luomalla interaktiivista kanssakäymistä lasten ja mainoshahmojen välille. Tarkoituksena on luoda ja vahvistaa lasten merkkiuskollisuutta. Lapsia kiehtoo median interaktiivisuus, joka puolestaan tarjoaa yritykselle mahdollisuuden suoraan kommunikointiin lapsen kanssa. Internetissä olevan mainossanoma on lasta kiinnostavassa muodossa, kuten erilaiset viihdyttävät pelit, arpajaiset ja kilpailut palkintoineen.
Ohjeiden mukaan Elinkeinonharjoittajien olisi otettava huomioon kohderyhmän kypsyystaso ja pitäydyttävä käyttämästä hyväkseen lasten ja nuorten kokemuksen puutteesta johtuvaa luontaista hyväuskoisuutta. Markkinoinnille (jonka kohteena ovat lapsille tarkoitetut tuotteet ja tuotemerkit) ei saisi antaa pelin, leikin tai puuhasivun muotoa eikä tällaista markkinointia saisi myöskään yhdistää peleihin, leikkeihin tai puuhasivuihin. Pelejä yms. ei liioin saisi keskeyttää mainosviesteillä. Koska lapsille suunnatusta viihteestä vastaavat osittain sponsorit, asiasta olisi mainittava markkinoinnissa kohdistamatta siihen kuitenkaan liiallista tai pääasiallista huomiota.
Osallistuminen kilpailuun tai mahdollisuus pelin pelaamiseen voi edellyttää henkilötietojen antamista, joka tarjoaa tietoa yritykselle markkina-analyysien tai käyttäjäprofiilien tekemiseen. Internet-mainonnan toimivuutta voidaan seurata reaaliaikaisesti kampanjan toteuttamisen yhteydessä. Muun seurannan avulla mainostaja saa esimerkiksi tietoa siitä, kuinka moni on nähnyt bannerin ja kuinka moni on klikannut sitä. Seurannalla saadaan myös tietoa kampanjasivuston liikenteestä tai mainoskampanjan vaikutuksesta yrityksen kotisivujen kävijäliikenteeseen. Kohderyhmältä voidaan myös kerätä sivustolla nopeasti palautetta erilaisilla kyselyillä. Toimien avulla voidaan mainontaa kohdentaa yhä tarkemmin.
Lapsia ja nuoria ei saisi kehottaa ostamaan tavaroita tai tekemään muita sopimuksia Internetin välityksellä. Alaikäinen ei voi tehdä sellaista sitovaa, tavaroiden tai palvelujen ostoa tai tilausta koskevaa sopimusta, johon liittyy velkasitoumus. Tällaisissa tapauksissa sopijapuolena ja maksuvelvollisena voi toimia ainoastaan lapsen huoltaja tai vanhempi. Markkinoinnin kohdistuessa lapsiin elinkeinonharjoittaja vastaa laajemmin siitä, että markkinoinnista ja sopimusehdoista käyvät riittävän selvästi ilmi tarpeelliset tiedot kuten esim. hinta ja tavaran luonne sekä se, että lapset eivät ole sopimuskelpoisia.
Henkilötietoja voidaan yleensä kerätä vain täysi-ikäisiltä henkilöiltä, joten elinkeinonharjoittaja ei saisi kerätä henkilötietoja alaikäisiltä, jotka eivät ole sopimuskelpoisia. Jos elinkeinonharjoittaja kuitenkin haluaa kerätä näitä tietoja, hänen on ensin hankittava suostumus lapsen vanhemmalta. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi vanhemman allekirjoituksella, joka lähetetään yritykseen postitse. Suostumus voidaan vastaanottaa myös sähköisesti esim. jommankumman vanhemman sähköpostin välityksellä edellyttäen, että suostumus voidaan varmistaa esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse tai telekopiolla.