Kuluttajakasvatus

Miltä hyvä juhla tuntuu ja maistuu

Oppilaat miettivät asioita, joita heille tulee mieleen juhlien järjestämisestä.

  • Mitä mielikuvia oppilailla on juhlista?
  • Millaisia tunteita juhlat herättävät?
  • Miltä hyvä juhla maistuu?
  • Miltä se tuntuu?
  • Mitä mukavia asioita on juhlissa?
  • Millaisia järjestelyitä juhlien eteen on tehtävä?
  • Millaisia tapoja juhlissa on?
  • Miten käyttäydymme juhlissa?

Oppilaiden mielistä kumpuavia asioita kootaan yhteen ja niitä pohditaan keskustellen. Opettaja kertoo luokassa pidettävistä juhlista ja oppilaat päättävät yhdessä juhlien teeman. Oppilaista muodostetaan ryhmät, jotka toimivat juhlien järjestämisessä kukin omana yksikkönään.

Oppilaille annetaan pieni rahasumma käyttöön, jolla heidän pitää saada järjestettyä juhlat koko luokalle. Summan pitää kattaa tarjoilu ja koristeet. Oppilaat jaetaan ryhmiin ja jokainen ryhmä saa oman vastuualueensa juhlien järjestämisestä ja tietyn rahasumman käyttöön. Jokainen ryhmä suunnittelee oman osuutensa ja miettii valmiiksi miten paljon tuotteita tarvitaan ja mitä mahdollisesti voitaisiin juhliin hankkia. Tarjoilun miettimisessä tulee ottaa huomioon se, että tarjolla olisi aina vähintään kaksi vaihtoehtoa, joista valita. Budjetti juhliin lasketaan etukäteen ja tavarahankinnat suunnitellaan yhdessä. Oppilaiden on suunniteltava tarjoilu niin, että se riittää ja valittava tuotteet niin, että rahat riittävät. Lisäksi tuotteet pyritään valitsemaan niin, että ne miellyttävät kaikkia.

Juhlien järjestämisessä on vertailtava tuotteita ja niiden hintoja keskenään. Tuotteiden valinnassa otetaan huomioon tuotteen sopivuus tarkoitukseen, laatu, ekologisuus, ulkonäkö ja muodikkuus. Oppilaat tekevät listan ominaisuuksista, joita pitävät tärkeänä. Samalla mietitään sitä, miten kotiin hankittavien tuotteiden osalta voidaan ottaa näitä tekijöitä huomioon.

Opettaja järjestää vierailun paikalliseen kauppaan. Siellä opettaja näyttää ensin koko ryhmälle, mistä he näkevät tuotteiden hinnan, ja kuinka he voivat vertailla hintoja keskenään. Ennen ostoksia opettaja tarkastaa tavarat.

Tehtävään integroitavia oppiaineita:

  • kuvataide (Juhliin tehtävät koristeet.)
  • biologia (Miten juhlan tunnelmaa voidaan kokea eri aisteilla?)
  • musiikki (Järjestetään levyraati tai laitetaan radio soimaan.)
  • mediakasvatus (Analysoidaan radiosta tulevaa musiikkia ja mainontaa.)
  • tapakasvatus (Asianmukainen käyttäytyminen juhlissa.)
  • historia (Millaisia juhlia ennen on järjestetty? Haastattele isovanhempiasi ja vanhempiasi siitä, millaisia juhlia heillä on ollut nuorena?)
  • uskonto (Millaisia uskonnollisia juhlia on olemassa?)
  • käsityö (Millaisia juhlavaatteita on olemassa? Millaisia pöytäliinoja käytetään? Miten värejä voi käyttää tarjoilussa?)

Juhlan jälkeen

Opettaja ja oppilaat sopivat yhdessä juhlien jälkeisestä käytännöstä. Oppilaat miettivät mistä asioista on juhlien jälkeen huolehdittava ja miksi niistä asioista on huolehdittava.

  • Miten hävitämme juhlasta syntyneet jätteet?
  • Kenelle siivous kuuluu?
  • Miksi on tärkeää huolehtia juhlien järjestelystä loppuun saakka?
Tulosta