Verkossa myydään paljon nk. ihmetuotteita. Ihmetuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joiden ominaisuuksista annetaan katteettomia lupauksia. Jos tarjous näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se myös harvoin on totta.
Jos myyjä antaa kuluttajien virheellisesti ymmärtää, että tuote edistäisi heidän terveyttään tai hyvinvointiaan, kyseessä on lainvastainen markkinointi.
Markkinoijan on pystyttävä luotettavasti osoittamaan, että esitetyt tosiasiaväitteet tuotteen ominaisuuksista ja vaikutuksista pitävät paikkaansa. Esimerkiksi väite tuotteen laihduttavasta vaikutuksesta on todistettava puolueettomien ja tieteellisesti luotettavien tutkimustulosten avulla.
Aina ei ole selvää, onko ihmetuote lääke vai elintarvike. Esimerkiksi ravintolisät muistuttavat usein ulkonäöltään lääkkeitä eli ovat pillereitä, kapseleita tai yrttiuutteita. Koostumuksensa puolesta ne ovat kuitenkin elintarvikkeita eivätkä lääkkeitä. Päätös siitä, pidetäänkö ainetta tai valmistetta lääkkeenä vai elintarvikkeena, kuuluu Lääkelaitokselle. Luokituspäätökseen vaikuttavat sekä valmisteen koostumus että sille annettu käyttötarkoitus. Lääkkeiden myyntiin vaaditaan voimassa oleva myyntilupa. Elintarvikkeiden myyntiin ei tarvita myyntilupaa. Elintarvikkeita valvovat kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset ja niiden markkinointia Elintarviketurvallisuusvirasto.
Elintarvikkeiden markkinointia koskevassa asiassa voit olla yhteydessä Elintarviketurvallisuusvirastoon. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) Lääkkeiden markkinoinnista voit kysyä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea)