Kiukaat jaetaan lämmitystavan mukaan jatkuva- ja kertalämmitteisiin kiukaisiin. Lämmitystekniikan mukaan kiukaat voidaan jakaa puu- ja sähkökiukaisiin. Erilaisilla kiukailla on myös erilaiset ympäristövaikutukset.
Puukiuas lämmitetään uusiutuvalla ja yleensä kotimaisella polttopuulla. Haittapuolena ovat pienhiukkaspäästöt, joita voidaan vähentää puhtaalla palamisella. Palamista edesauttaa se, että puut ovat kuivia ja ne sytytetään hyvin.
Puukiuas voi olla kerta- tai jatkuvalämmitteinen. Esim. savusauna on kertalämmitteinen ja alapesällä varustettu puukiuas jatkuvalämmitteinen.
Puukiukaaseen voidaan yhdistää vesikattila, jolloin lämmin vesi saadaan samalla kun kiuas lämmitetään.
Sähkökiukaat ovat jatkuvalämmitteisiä. Lämpö tuotetaan sähkövastuksilla ja varataan kivimassaan. Ns. aina valmis tai heti valmis -kiukaissa lämpö varataan lämpöeristettyyn kivimassaan, jossa pidetään koko ajan peruslämpö. Aina valmis - kiukaat kuluttavat sähköä selvästi enemmän kuin tavanomaiset sähkökiukaat. Perinteinen sähkökiuas kuluttaa 6-10 kWh/saunomiskerta, aina päällä oleva sauna kuluttaa vuodessa 2000-3000 kWh sähköä, eli se vastaa 4-5 saunomiskertaa viikossa tavanomaisessa sähkösaunassa.
Uusia kiuastyyppejä on tullut markkinoille. Sekä puu- että sähkökiukaita saa myös ns. kivitorneina, joissa lämpö varataan teräsverkon sisällä olevaan kivimassaan. Myös vuolukivilevyä käytetään lämmön varaamiseen. Vuolukivikiuas säästää energiaa mm. koska sitä ei lämmitetä yhtä kuumaksi kuin perinteisiä kivikiukaita.
Sauna kannattaa lämmittää 70-80 asteeseen, joka on saunomisen kannalta miellyttävä kuumuus, koska silloin saunassa on hyvä happitaso. Lämmitys 100 asteeseen lisää sähkönkulutusta 20-30 prosenttia ja vähentää hapen määrää.
Kannattaa saunoa keskitetysti niin, ettei kuuma sauna ole tyhjänä. Keskikokoisen sähkösaunan esilämmitys kuluttaa sähköä 4,5 kWh ja saunominen 3,5 kWh.