Lämpöpumppu on yleistyvä lämmitysmuoto Suomessa.
Lämpöpumppu toimii kuin jääkaappi, mutta toisin päin: se ottaa maasta, vedestä tai ilmasta aurinkolämpöä ja siirtää sen lämpöpumppuun, jossa se kompressorin avulla puristetaan haluttuun lämpötilaan.
Lämpöpumput käyttävät sähköä, mutta tuottavat lämpöä 2 - 3 kilowattituntia jokaista käyttämäänsä sähkökilowattituntia kohden. Isot lämpöpumput voivat tuottaa talon kaiken lämmitysenergian. Osateholle mitoitetut laitteet tuottavat noin 80 % energiasta, jolloin loppuosa on tuotettava varavoimalla, esim. sähköllä tai puulla.
Lämpöpumput voidaan jaotella lämmönlähteen perusteella maalämpö-, ilmalämpö-, ilma-vesilämpö- ja poistoilmalämpöpumppuihin.
Maalämpöpumpun putkisto voidaan kaivaa maahan, veteen tai porakaivoon. Maalämpölaitteiston asennuskustannukset omakotitaloon ovat laitteen tehosta riippuen 5000 - 9000 euroa. Sen lisäksi tulevat lämmönjakolaitteiden (patterit, lattialämmitys tai ilmalämmitys) kulut. Käyttökustannukset ovat edulliset, koska vain lämpöpumppuun kuluva sähkö maksaa. Ilmalämpöpumppu on huomattavasti edullisempi kuin maalämpöpumppu, mutta se kattaa yleensä vain osan lämmitysenergian tarpeesta. Ilmalämpöpumpun suorituskyky riippuu ulkoilman lämpötilasta. Kylmässä ilmastossa, kuten Suomessa, ilmalämpöpumppu onkin lisälämmityslaite päälämmitysjärjestelmän rinnalla.
Lääninhallitusten hintavertailussa (2009) ilmalämpöpumppu 140 neliön omakotitaloon maksoi asennettuna keskimäärin 1900 euroa hintahaitarin ollessa 1200 – 3500 euroa.
Ilma-vesilämpöpumppu toimii kuten ilmalämpöpumppu, mutta lämpö siirretään vesivaraajaan tai lämmitysverkoston veteen eikä puhalleta suoraan huoneilmaan, kuten ilmalämpöpumpuissa.
Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talon poistoilmasta ja siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Se on edullisempi kuin maalämpöpumppu, mutta kattaa vain osan energiantarpeesta. Kovilla pakkasilla lämpöä tuotetaan sähkövastuksilla ja esimerkiksi puu-uunilla.