Rasvoja voidaan valmistaa sekä kasviöljyistä että eläinperäisestä rasvasta. Valtaosa tyydyttyneistä eli kovista rasvoista on eläinperäisiä ja valtaosa pehmeistä, tyydyttymättömistä rasvoista on kasviperäisiä rasvoja.
Kasvirasvojen ympäristöhaitat ovat vähäisempiä kuin eläinrasvojen, mutta osa kasviöljyistä tuotetaan kehitysmaissa kestämättömällä tavalla.
Kasviöljyt on puristettu öljykasvien siemenistä tai hedelmistä. Ne sisältävät runsaasti E-vitamiineja ja terveydelle tärkeitä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Suomessa eniten käytettyjä öljyjä ovat kotimainen rypsiöljy sekä ulkomaiset oliiviöljyt, auringonkukka-, soija- ja maissiöljyt. Oliiviöljystä valtaosa tulee Välimeren maista. Auringonkukkaöljyä tuodaan mm. USA:sta ja Etelä-Euroopasta. Soija- ja maissiöljyt ovat myös tuontituotteita, soijaa viljellään mm. Etelä-Amerikassa, missä se uhkaa sademetsiä.
Palmuöljy on maailman eniten käytetty kasviöljy. Elintarviketeollisuus käyttää sitä moniin elintarvikkeisiin mm. ranskanperunoihin, perunalastuihin, kasvirasvajäätelöön ja kekseihin. Palmuöljyn viljely Kaakkois-Aasian, kuten Malesian ja Indonesian trooppisilla metsäalueilla tuhoaa sademetsiä, heikentää monien uhanalaisten eläinlajien elinoloja ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Kylmäpuristettu öljy on öljykasvien siemenistä mekaanisesti puristettua öljyä. Sitä ei ole prosessoitu niin paljon kuin muita kasviöljyjä.
Voi on valmistettu lehmän maidosta erotetusta kermasta kirnuamalla. Siinä on vähintään 80 % maitorasvaa ja korkeintaan 16 % vettä.
Voi-kasviöljyseokset ovat valmisteita, joissa voihin on sekoitettu kasvirasvaa ja vettä erilaisissa suhteissa. Ne soveltuvat leivän päälle, ruuanvalmistukseen ja leivontaan. Keveimmät voi-kasviöljyseokset eivät kuitenkaan sovellu paistamiseen, sillä ne sisältävät runsaasti proteiineja.
Margariinit ovat rasvan ja veden emulsioita. Rasvaa margariineissa on 80, 60 tai 40 prosenttia. Rasvalevitteiden rasvapitoisuudet ovat 32 - 70 prosenttia. Margariinin rasva voi olla kasvi- tai eläinrasvaa.