Kasvissyöntiä perustellaan terveydellisillä, eettisillä, uskonnollisilla ja ekologisilla syillä. Kestävän kehityksen kannalta kasvissyöntiä tai mahdollisimman kasvispainotteista ruokavaliota voidaan perustella mm. seuraavilla näkökulmilla:
Vegetaristit: Eivät käytä eläinkunnan tuotteita ruokavaliossaan.
Laktovegetaarit: Syövät kasvikunnan tuotteita, sieniä ja maitotaloustuotteita. Kananmunat, kala ja liha eivät kuulu ruokavalioon.
Lakto-ovovegetaarit: Eroavat laktovegetaareista vain siinä, että käyttävät myös kananmunia.
Vegaanit: Syövät vain kasvikunnan tuotteita, eivät käytä eläinkunnan tuotteita myöskään vaatetuksessa tms.
Fennovegaanit: Käyttävät vain lähialueilla tuotettua kasvisruokaa.
Elävän ravinnon kannattajat: Vegaaneja, jotka eivät kypsennä ruokaa. Sen sijaan kasveja voidaan liottaa, idättää, kasvattaa versoille, oraille, maitohapattaa, tehosekoittaa, mehustaa tai kuivattaa.
Makrobioottisen ruokavalion kannattajat: Itämaiseen ajatteluun sekä jin ja yang -käsitteisiin perustuva ruokavalio, joka koostuu ensisijassa viljoista, palkokasveista ja erilaisista vihanneksista. Muitakaan ruoka-aineita ei kielletä, vaan ne pyritään valitsemaan tasapainoisesti tarpeiden mukaan.
Lisäämällä kasvisten osuutta ruokavaliossa voit vähentää luonnonvarojen kulutusta ja näin myös ilmaston lämpenemistä. Muista kuitenkin syödä monipuolisesti turvataksesi tarvittavien aineiden saannin sekä välttääksesi ympäristömyrkkyjen ja kasvinsuojeluainejäämien liiallisen kerääntymisen.
Esimerkkejä: