Välittäjän tehtävänä on hankkia asuntoon tai kiinteistöön liittyvät asiakirjat, kuten isännöitsijäntodistus ja yhtiöjärjestys ja omakotitaloista mm. kiinteistörekisteriote ja rasitustodistus.
Viranomaisten antamat asiakirjat, kuten kiinteistörekisteriote ovat luotettavia.
Sen sijaan isännöitsijäntodistuksen tiedot kannattaa aina myyjänkin tarkistaa esimerkiksi asunnon pinta-alatietojen ja talon korjaushistorian osalta. Näin siksi, että myyjä on viime kädessä vastuussa ostajalle asunnosta annetuista eli isännöitsijäntodistuksenkin tiedoista. Välittäjän ei tarvitse rutiininomaisesti tarkistaa isännöitsijäntodistuksen tietoja, jollei hänellä ole syytä epäillä niiden oikeellisuutta.
Välittäjällä on kuitenkin yleinen selonottovelvollisuus siitä, ovatko myyjän antamat tai asiakirjoista ilmenevät tiedot kaupan kohteesta oikeita. Tällainen saattaa olla esimerkiksi asunnon pinta-alasta annettu tieto, jos välittäjä voi ammattitaidollaan ja asuntoon tutustuessaan päätellä, ettei pinta-alatieto ole oikea. Jos tämä onnistu ilman kohtuutonta vaivaa, välitysliikkeen on ilmoitettava ostajalle, ettei tietoa ole voitu tarkistaa.
Pinta-alatiedot voi olla vaikea selvittää erityisesti vanhoissa asunnoissa ja omakotitaloissa. Usein käytetty vakio-ilmoitus on se, että asunnon pinta-ala voi poiketa yhtiöjärjestyksestä tai omakotitalon pinta-aloja ei ole tarkistusmitattu.
Välittäjän pitää antaa molemmille osapuolille kaikki ne tiedot, jotka ovat tärkeitä juuri tämän asuntokaupan tekemisessä.
Välittäjän on mm. tiedettävä ja kerrottava alueen merkittävistä kaavoitusmuutoksista. Välittäjän on kerrottava ostajalle, jos esimerkiksi asunnon vastapäiselle puistoalueelle on tulossa kerrostalo-asuntoja. Myyjälle tämä tieto on puolestaan tärkeä asunnon myyntihinnan pohtimisessa.
Välittäjän ei tarvitse selvittää ostajaehdokkaan yksityisiin toiveisiin liittyviä asioita, esimerkiksi sitä, sopiiko omakotitalon pihamulta tomaatinviljelyyn.