Euroopan komission ehdottama yhteinen eurooppalainen kauppalaki on arveluttava suomalaisen kuluttajan ja kansallisen lainsäätäjän näkökulmasta. Vaarana on, että elinkeinonharjoittaja voisi halutessaan kiertää pakottavan kansallisen kuluttajalainsäädännön. Kuluttajavirasto ei kannata lakiehdotuksen valmistelun jatkamista.
Ehdotus yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista muodostaisi vaihtoehtoisen, yhtenäisen sopimusoikeudellisen säännöstön, jota voidaan soveltaa rajat ylittävissä kauppasopimuksissa EU:n jäsenvaltioissa. Komission ehdotuksen tavoitteena on poistaa kaupankäynnin esteitä sisämarkkinoilla ja parantaa kuluttajansuojaa.
Oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa Kuluttajavirasto toteaa, että kuluttajaa suojaavat säännökset on EU:ssa jo pitkälti harmonisoitu rajat ylittävän kuluttajakaupankin osalta. Uusi kauppalaki tekisi tilanteen nykyistä monimutkaisemmaksi ja voisi johtaa kansallisen, korkean kuluttajansuojamme syrjäytymiseen.
Kuulemistilaisuudessa eduskunnassa Kuluttajavirasto korosti, että asetuksen oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen kunnioittaminen olisi vielä hyvä tutkia erityisen huolellisesti.
Kuluttajalle ota tai jätä -tilanne
Valinnaisen eurooppalaisen kauppaoikeuden koko peruslähtökohta on ongelmallinen kansallisen kuluttajansuojan kannalta. Suomen kuluttajansuojalainsäädäntö on lähtökohdiltaan ollut perinteisesti kaupan heikomman osapuolen suoja ja sellaisenaan pakottava.
Komission ehdotuksen toteutuessa yritys voisi jatkossa valita, noudattaako se tätä kuluttajan suojaksi annettua kansallista lainsäädäntöä. Esitys ei kuitenkaan mahdollista kuluttajan kannalta aidon valinnan toteutumista. Käytännössä elinkeinonharjoittaja valitsisi tarjoamansa sopimusoikeuden ja kuluttajan valittavaksi jää, hyväksyäkö tarjottu vaihtoehto vai etsiäkö kauppakumppani muualta.
Merkittäviä haitallisia sivuvaikutuksia
Kuluttajavirasto uskoo, että hankkeesta voi aiheutua haittaa sisämarkkinoiden toiminnalle ja Suomen oikeusjärjestelmälle. Asetus saattaisi johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen entisestään, koska osa yrityksistä valitsisi kauppalain korkean kuluttajansuojan maissa, kun taas muualla kansallisen lain. Suomen kaltaisessa korkean kuluttajansuojan maassa tämä merkitsisi heikkeneviä kilpailunäkymiä kotimaisille yrityksille tai sitten kansallinen kuluttajansuoja rapautuisi kokonaan.
Komissio perustelee lakiehdotusta sillä, että se vauhdittaisi rajat ylittävää kauppaa ja erityisesti verkkokauppaa sekä tasoittaisi maiden kauppalainsäädäntöjen välisiä eroja. Lain tarpeellisuudesta ei kuitenkaan ole selkeää näyttöä.
Kuluttajaviraston mielestä myös esimerkiksi kieli- ja kulttuurierot, tietotekniset valmiudet ja logistiset kysymykset vaikuttavat rajat ylittävään kauppaan eikä yhtenäisen kauppalainsäädännön merkitystä tule yliarvioida. On lisäksi epävarmaa, saavutettaisiinko komission ehdotuksella lainsäädännön yhtenäisyyttä, sillä ehdotetun instrumentin ulkopuolelle jäisi vielä paljon kansallista sopimusoikeutta.
Myös eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen kattojärjestö BEUC on omissa materiaaleissaan kiinnittänyt huomiota ehdotuksen ongelmiin kuluttajien kannalta. Tosiasiassa BEUC vastustaa ehdotusta yhdessä pk-yritysten eurooppalaisen kattojärjestön UEAPME:n kanssa, vaikka ehdotusta perustellaan juuri pienyrittäjien ja kuluttajien eduilla.
KUV/9839/48/2011
Eurooppalaisesta kauppalaista (komission verkkosivut)
BEUC
Eduskunnan talousvaliokunnan lausunto 23/2011