Valtio ja kunnat siirtävät säästöpyrkimyksissään entistä enemmän vastuuta hoivapalveluista kansalaisille. Ovatko ikääntyvien tee itse -hoivapalvelut mahdollisuus vai uhka?

Miten vältetään se, että kansalaiset pakotetaan tee se itse -hoivapalveluihin? Mahdollistavatko ne inhimillisen palvelun vai onko kyseessä vain säästöleikkuri? Siirtyvätkö hoivapalvelut omaisten ja naisten vastuulle? Onko ikääntyviltä aidosti kysytty, millaisia hoivapalveluja he haluavat?

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Helena Tuorila kysyy tärkeitä kysymyksiä ja etsii niihin vastauksia keskustelualoitteessaan.

Tee itse -hoivapalvelujen käyttö ei merkitse lakisääteisistä etuuksista luopumista. Kansalaisten aktiivisempi rooli palvelujen tuotannossa voi edesauttaa sitä, että he ryhtyvät aktiivisemmin puolustamaan oikeuksiaan. Julkinen sektori ei kuitenkaan toistaiseksi ole kysellyt kansalaisten mielipiteitä, vaan toimii omien päämääriensä mukaisesti, Tuorila sanoo.

Itsepalvelussa kodista tulee yksilöllinen palvelukeskus, jossa on asukkaalle räätälöityä teknologiaa. Nettiajanvaraukset ja itsenäiset verenpaineen ja -sokerin mittaukset ovat jo tätä päivää. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja kehitys nopeaa tyyliin "sitä mitä tänään ei voi kuvitella, on huomenna jo ostettavissa", Tuorila ennustaa.

Vapaaehtoistoimintaa, osuuskuntia ja yhteisöllisyyttä

Julkisella sektorilla ei ole rahaa ja yksityisiin palveluihin kaikilla ei ole varaa. Siispä kolmannen sektorin ja kansalaisten rooli korostuu palvelutuotannossa. Uudenlaisia toimintoja ideoidessa voi käyttää mielikuvitusta. Kun on ruokapiirejä, miksei voisi olla hoivapiirejä, Tuorila kysyy. Kansalaisten tarpeisiin perustuva vapaaehtoistoiminta on entistä tärkeämpi osa kansalaisyhteiskuntaa.

Vielä nykyisin kolmas sektori tuottaa vain vähän kansalaispalveluja, mutta voimasuhteet voivat tulevaisuudessa muuttua merkittävästi. Osuustoiminnallakaan ei ole ollut kovin vahvaa pohjaa hoivapalveluissa. Mikään ei kuitenkaan estä esimerkiksi hoivapalvelujen tuotantoa osuustoiminnallisin periaattein.

Epäviralliset hoivapalvelut ovat vastaus byrokratiaan kyllästymiselle. Ruohonjuuritason innovaatiot ovat ratkaisevassa asemassa kansalaisten hyvinvoinnin kehittämisessä. Uudenlainen yhteisöllinen asuminen voi puolestaan tarjota turvallisuutta niille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa.

Valinnanvapaus ratkaisee

Tee itse -hoivapalveluja voidaan perustella sillä, että silloin saa juuri sellaista palvelua kuin haluaa. Itse tekeminen hoivapalveluissa vaatii silti muutoksia asenteisiin. Hoivapalvelut on totuttu saamaan julkiselta sektorilta verojen vastineeksi. Tee itse -hoivapalveluista voitaisiin tehdä niin paljon ammattipalveluja edullisempia, että niistä tulee houkuttelevia. Toinen houkutin itsepalvelujen käyttämiseen on niiden nopeus.

Parhaiten kansalaiset saadaan kantamaan vastuuta omasta elämästään silloin, kun se perustuu vapaaehtoisiin valintoihin. Palvelujen näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että kansalaisten on voitava valita haluamansa asioimistavat. Hyvinvointipalveluissa perimmäisenä tavoitteena ei ole tekniikka vaan tiedon, viisauden, ymmärryksen ja hyvinvoinnin lisääminen, Tuorila kiteyttää. Tässä yhtälössä tekniikka ja raha ovat työkaluja, eivät päämääriä.