Myyjän antamat mokkulan asennusohjeet johtivat asiakkaan virusturvaohjelman vaurioitumiseen. Vahingonkorvauskuviot aiheuttivat päänvaivaa.
Kuluttaja osti liikkuvan DNA-Nettikaistan. Kauppaan sisältyi koneeseen liitettävä mokkula sekä virusturvaohjelma. Myyntitilanteessa kuluttajaa ei kehotettu poistamaan koneessaan olevaa virusturvaa ennen mokkulan asentamista. Myyjä oli kuluttajan mukaan päinvastoin kehottanut asentamisessa vastaamaan kaikkiin järjestelmän esittämiin kysymyksiin ”kyllä”.
Liikkuvan laajakaistan oheispalveluna tulevasta virusturvasta ei, kuluttajan mukaan, annettu tietoa. Tuotteen asentaminen koneeseen ei onnistunut ohjeiden mukaan, ja asentamisen yhteydessä kuluttajan oma virusturva vaurioitui. Yritys totesi, että kuluttajan olisi ennen asentamista pitänyt poistaa koneeltaan aiempi virusturvaohjelma ja kieltäytyi aluksi korjaamasta konetta tai korvaamasta kuluttajalle ulkopuolisen asentajan velottamaa hintaa virusturvan uudelleenasentamisesta. Yritys vetosi omiin ja virusturvan toimittajan sopimusehtoihin.
Kuluttajavirasto pyysi selvitystä yrityksen kuluttajille antamista asennusohjeista ja vahingonkorvauskäytännöistä kuvatun kaltaisissa tilanteissa. Saamansa selvityksen perusteella Kuluttajavirasto tarkensi yritykselle, miten sen tulee markkinoinnissaan kertoa asennettavan virusturvan vaikutuksista vanhaan virusturvaan ja mitä kuluttajansuojan yleiset periaatteet edellyttävät vahingonkorvaustilanteissa.
Laki velvoittaa olennaisten tietojen antamiseen
Kehotus poistaa olemassa olevat virustorjuntaohjelmat ennen asentamista, oli kuluttajansuojalain mukainen olennainen tieto, joka olisi pitänyt kertoa kuluttajalle. Tieto, tai sen puuttuminen, oli omiaan vaikuttamaan siihen, miten kuluttaja menetteli ohjelmistoa asentaessaan.
Mokkula ja virusturva kuuluivat samaan internet-yhteyden muodostamaan tuotekokonaisuuteen. Virusturva oli liikkuvan laajakaistayhteyden lisäpalvelu. Virusturvan asennusohjelmisto seurasi uudempien mokkuloiden mukana automaattisesti, vanhat käyttäjät saattoivat tilata asennusohjelmiston tekstiviestillä tai ladata sen DNA:n sivuilta. Tuotepaketti sisälsi virusturvan asennuslevykkeen ja opasvihkon sen asentamiseen.
Markkinoilla myytävien virustorjuntaohjelmien ominaispiirteenä on, että asennuksen yhteydessä tietokoneessa aiemmin olleet virusturvaohjelmistot poistuvat automaattisesti. CD-levykkeessä oli maininta: ”Huom! Jos sinulla on käytössäsi joku virussuoja- tai palomuuriohjelmisto, tulee ne poistaa tietokoneelta ennen tämän ohjelmiston asentamista.”
Kuluttajavirasto katsoi, että CD-levykkeessä olevat tiedot täyttivät kuluttajansuojalain mukaiset vaatimukset niiden kuluttajien kohdalla, jotka saavat automaattisesti koko paketin, mikäli tieto oli riittävän suurella ja erottuvalla kirjasinkoolla levykkeestä selkeästi heti havaittavissa. Myyntitilanteessa kuluttajalle ei silti saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa ohjelmiston asentamisesta. Kuluttajavirasto edellytti myös, että nekin kuluttajat, jotka tilaavat ohjelmiston tekstiviestillä tai lataavat sen internet-sivuilta saavat saman tiedonselkeästi ja viestimeen sopivalla tavalla.
Myös välillisiä vahinkoja korvattava
Kuluttajavirasto joutui huomauttamaan yritystä myös siitä, että jos palvelussa on virhe, tilaajalla on aina oikeus korvaukseen hänelle aiheutuvasta välittömästä vahingosta.Siksi sopimusehdot, jotka pitävät tuottamusta vahingonkorvauksen ehtona, vaikka palvelussa olisi virhe, ovat kuluttajansuojalain vastaiset. Yleisten kuluttajaoikeuden periaatteiden mukaan toimeksisaaja on velvollinen korvaamaan myös välillisen vahingon, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Siksi sopimusehto, jolla kieltäydytään kokonaan välillisten vahinkojen korvaamisesta, on kohtuuton.
Yritys ilmoitti, ettei se ehdollaan rajoita kuluttajan oikeuksia. Yritys otti lisäksi vastuun kuluttajan välillisistävahingoista. Kuluttajavirasto joutui kuitenkin muistuttamaan, että vaikka yrityksen menettely käytännössä olisi lain mukaista, ehtojen muotoilu ei silti saa olla ristiriidassa kuluttajansuojan yleisten periaatteiden kanssa. Ehtoja ei saa myöskään ilmaista niin sekavasti, että niistä saattaa päätyä väärään käsitykseen. Kuluttajavirasto edellyttikin yrityksen täsmentävän ja selkiyttävän sopimusehtojensa muotoilun kuluttajansuojalaista ilmenevien periaatteiden mukaisiksi.
KUV/4172/41/2010
Lainsäädäntö:
Kuluttajansuojalaki 2 luku 7 §, 3 luku 1 §