Välttämättömyyspalveluista perittävien maksujen tulee olla kohtuulliset. Taustalla on ajatus siitä, että yrityksille tuotettavaksi annettujen, mutta kaikille välttämättömien, palvelujen hinnoittelu ei saa muodostua markkinatilanteen mukaan. Yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että palvelut ovat kohtuullisin ehdoin käytettävissä - kysyntäähän riittää palvelujen luonteesta johtuen.

Eri laeissa on vaihtelevia lähestymistapoja tälle kohtuullisen hinnan vaatimukselle. Eduskuntakäsittelyssä on tällä hetkellä katsastuspalveluita ja jätehuoltoa koskevat lait. Katsastusten osalta olemme todenneet, että katsastuspalvelun saaminen kohtuulliseen hintaan olisi turvattava laissa, jolloin perittävät katsastusmaksut saisivat sisältää enintään kohtuullisen tuoton katsastustoimintaa harjoittavien yritysten pääomalle. Tätä mallia hallituksen esitykseen ei sisälly. Esityksessä päädyttiin valitsemaan pelkästään katsastustoiminnan hintojen seuraaminen katsastuspalvelurekisteriä hyödyntäen. Sen sijaan jätelaissa lähestymistapa on ollut onneksi toinen. Sitä koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että kunnan jätemaksuun voisi sisältyä enintään kohtuullinen tuotto sille pääomalle, jonka kunta on sitonut lainsäädännöstä johtuvien jätehuoltovelvollisuuksiensa hoitamiseksi.

Hinnoittelun ja maksurakenteen läpinäkyvyys on tärkeä kaikissa palveluissa. Kun hiljattain julkistettiin valtiovarainministeriön verkkosivuilla Hyvinvointia kestävästi -raportti, yhtenä ehdotuksena oli vapaaehtoinen nk. pitkäikäisyyseläke. Se on kertasuorituksena eläkkeelle siirryttäessä maksettava eläke, jota nostetaan 80 vuoden iästä alkaen. Malli on perusteltu odotettavissa olevan eliniän pidentyessä. Edellytyksenä mallin toimivuudelle käytännössä on paitsi eläkkeen siirrettävyys myös nk. kohtuusperiaatteen ja voitonjaon periaatteiden selkiyttäminen. Tätä nykyä ei ole kovinkaan helppoa selvittää, miten laskuperustekoron ylittävä ylijäämä jaetaan osakkeenomistajien ja vakuutuksenottajien kesken. Sitä koskevat tavoitteet eivät myöskään ole kovinkaan täsmällisiä. Tässäkin asiassa hyvinvointiraportti tarjoaa mielenkiintoista vertailutietoa muista maista.

Kohtuuden rajoja haetaan jälleen myös alkoholimainontaa koskevassa keskustelussa, joka tuntuu käyvän alati kiivaampana.

Anja Peltonen
Johtaja

Kuluttajaviraston lausunto STM:lle alkoholilain muuttamisesta