Kuluttajaviraston kyselyssä puolet velkaneuvojista arvioi, että yllättävät elämäntilanteen muutokset ovat lisääntyneet velkaantumisen aiheuttajina. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 14 prosenttia.
Tulos näyttää, että ylivelkaongelmat ja maksuvaikeudet johtuvat edelleen pääosin kuluttajista riippumattomista syistä. Työn loppuminen, vakava sairastuminen tai avioero saattaa kaataa talouden. Kun yleinen taloudellinen kehitys on epäsuotuisa, kuluttajien velkaongelmat kasvavat ja lisääntyminen näkyy talous- ja velkaneuvojien työssä. Velkaantumisen taustalla ovat lisääntyneet hieman myös addiktiot ja taloudenhallinnan osaamattomuus.
Neuvojista 63 %:a arvioi, että luottojen myöntäminen maksukykyä arvioimatta aiheuttaa velkaantumista erittäin paljon. Eduskunnan kesäkuussa 2010 hyväksymä kuluttajaluottojen sääntelyn kokonaisuudistus parantaa tilannetta. Uudistukseen sisältyy säännös hyvästä luotonantotavasta ja säännös velvollisuudesta arvioida kuluttajan luottokelpoisuus. Luotonantajan on aina tarkistettava luottotiedot. Suurempien luottojen kohdalla on laskettava myös kuluttajan käytettävissä oleva maksuvara.
Noin 60 prosenttia neuvojista katsoi, että pikaluotot aiheuttavat erittäin paljon velkaantumista. Vielä on liian aikaista sanoa, mikä vaikutus helmikuussa voimaantulleilla ja eduskunnan kesäkuussa hyväksymillä lainmuutoksilla, esimerkiksi uudella kiskontasäännöksellä on tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan pikaluottoja käytetään juhlimisen rahoittamisen lisäksi myös köyhyydestä johtuvaan rahapulaan.
Sosiaalinen luotto puuttuu puolella
Sosiaalisen luototuksen lisääminen kunnissa olisi eräs keino vähentää pikaluottojen aiheuttamia ongelmia. Siksi neuvojilta kysyttiin, onko heidän toiminta-alueillaan käytössä sosiaalista luototusta ja mihin tarkoitukseen luototusta käytetään. Neuvojista 53 %:a ilmoitti, ettei sosiaalista luototusta ole. Kaikilla alueilla, jossa sosiaalista luototusta on, sitä käytetään velkojen järjestelyyn. Hankintoja rahoitetaan sosiaalisella luotolla puolella niistä alueista, joilla luototusta käytetään.
Kuluttajavirasto kysyi kevään 2010 aikana talous- ja velkaneuvojilta heidän käsityksiään velkaantumisen taustatekijöistä. Vastaava kysely on toteutettu myös kahtena edellisenä vuonna. Velkaantumiseen vaikuttavina seikkoina selvitettiin yllättävien elämäntilanteiden muutoksien, elinkustannusten nousun, köyhyyden, addiktioiden sekä taloudenhallinnan osaamattomuuden merkitystä.
EU selvitti rahoituspalveluiden paketointia
EU-komission selvityksessä todettiin rahoitustuotteiden paketoinnin heikentävän kuluttajien liikkuvuutta rahoitusmarkkinoilla.
Komission rahoituspalvelujen paketointia koskevan selvityksen mukaan rahoituspalveluiden erilaiset paketoinnin muodot ovat yleisiä. Yleisimpiä olivat paketit, joiden tuotteista vähintään yksi ei ole ostettavissa ilman pakettia ja paketit, joissa yksikään tuote ei ole muuten tarjolla.
Kuluttajien on siis ostettava koko paketti, vaikka hän kenties haluaisi niistä vain jonkin osion.
Muita paketoinnin muotoja olivat hinnoittelu- tai sopimusehtomallit. Niissä koko paketin ostaja saa tuotteet halvemmalla tai paremmin ehdoin kuin yksittäisiä tuotteita ostettaessa. Kuluttaja ostaa paketin, koska se on helpompaa tai halvempaa kuin vertailla tuotteiden hintoja ja sisältöä.
Paketointi haittaa aitoa kilpailua
Kaikki paketoinnin muodot heikentävät kuluttajien liikkuvuutta markkinoilla, komission selvityksessä todetaan. Merkittävin vaikutus kuluttajien liikkuvuuteen oli tuotteilla, jotka olivat kytkettyjä käyttelytiliin. Muita keskeisiä liikkuvuutta vähentäviä tuotteita olivat asuntolainat, kotivakuutukset ja kulutusluotot. Suomen osalta selvityksessä havaittiin ainakin paketointiin ohjaavia hinnoittelu- tai sopimusehtomalleja.
Selvitys on Kuluttajaviraston mukaan erittäin tärkeä kuluttajien oikeudellisen ja taloudellisen aseman kannalta. Rahoituspalveluiden paketoinnin vaikutuksiin markkinoiden toimivuuden kannalta ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kaikkia vaikutuksia ei ehkä edes vielä ymmärretä.
Selvää on, etteivät rahoituspalveluiden vähittäismarkkinat toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tuotteiden keskinäinen vertailu on vaikeaa. Palveluntarjoajan tai tuotteen vaihtaminen on melko vähäistä. Yhtenä syynä tähän on paketointi.
Erityislainsäädäntö tarpeen
Unionin nykyinen lainsäädäntö ei anna riittävästi mahdollisuuksia puuttua selvityksessä todettuihin ongelmiin. Selvityksessä tarkasteltiin direktiivejä kohtuuttomista sopimusehdoista, sopimattomista kaupallisista menettelyistä, rahoituspalveluiden etämyynnistä, rahoitusvälineiden markkinoista sekä kulutusluottodirektiiviä. Kuluttajavirasto pitää sektorikohtaista erityislainsäädäntöä tarpeellisena sääntelemään rahoituspalveluiden paketointia.
Komissio julkaisi laajan selvityksen rahoituspalvelujen paketoinnista vähittäismarkkinoilla 15.1.2010. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa jäsenmaissa tarjottavat paketoitujen rahoituspalvelujen tyypit ja arvioida näiden menettelyjen mahdollista sopimattomuutta sekä kuluttaja- että kilpailupolitiikan näkökulmasta. Komissio järjesti julkisen kuulemisen havainnoista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista epäkohtien poistamiseksi.