Täydellisessä maailmassa tavaroiden elinkaarella ei olisi muita, kuin ympäristön tilaa kohentavia vaikutuksia. Puhdasoppisesti ajattelu kulkisi niin, että uusia tavaroita ei ylipäätään tule tarjoilla – pikemminkin aina pitäisi varoittaa tuotteen haittavaikutuksista ympäristölle.

Näin tiukkoja rajoituksia ei ole mielekästä asettaa. Keskeinen kysymys on, miten yritykset voivat kertoa markkinoinnissaan toimenpiteistä, joilla on pystytty vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Niistä pitääkin kertoa valintojaan harkitsevalle kuluttajalle - ei tyhjää puhetta, vaan vankkoihin näyttöihin pohjaavaa tosiasiatietoa.

OECD:n kuluttajapoliittinen komitea järjesti huhtikuussa keskustelutilaisuuden siitä , miten ympäristöväittämiä laaditaan siten, että niiden pohjalta kuluttajat kykenevät tekemään vastuullisia valintoja. Eri tahoja edustavat puhujat olivat yksimielisiä siinä, että löysää ympäristöpuhetta ei pidä käyttää: ei yleistyksiä, ei täsmentämättömiä väittämiä.

Ympäristöväittämien käyttöä koskevat linjauksemme eivät eroa näistä yhteisistä näkemyksistä. Jos yritys haluaa olla varman päällä ympäristöväittämien esittämisessä, opastusta löytyy sekä nettisivuiltamme että Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) uusituista ohjeistuksista.

Keskeistä on muistaa, että pikkupräntti ei edistä mainoksen ymmärrettävyyttä. Selkeät visuaaliset painotukset olennaiseen viestiin, helposti ymmärrettävä teksti ja vahva asiantuntemus takaavat hyvän lopputuloksen. Määrätietoinen ja perusteellinen toiminta ympäristöasioissa varmistaa sen, että ympäristöväittämät eivät jää ainoastaan kauniin kakun kuorrukkeeksi.

Anja Peltonen
Johtaja