Oikeusministeriön työryhmä uudistaa parhaillaan velkajärjestelylakia. Joulukuisessa ensimmäisen työvaiheen mietinnössään työryhmä ehdotti velkajärjestelyn maksuohjelman normaalikestoksi kolme vuotta, nykyisen viiden vuoden sijasta. Ns. nollaohjelmat säilyisivät edelleen viiden vuoden mittaisina. Tavoitteena on nopeuttaa ylivelkaantuneiden palaamista yhteiskuntaan aktiivisiksi toimijoiksi.
Nollaohjelmat säilyisivät edelleen viiden vuoden mittaisina. Sellainen vahvistetaan pienituloiselle velalliselle, joka ei kykene maksamaan velkojaan lainkaan. Nollaohjelmia on ollut noin 40 prosenttia maksuohjelmista. Viiden vuoden kestoa työryhmä perustelee velkojien edulla. Pidempänä aikana velallisen maksukyky saattaa vielä parantua.
Jos maksukyky puuttuu kokonaan esimerkiksi iän tai sairauden vuoksi, voidaan nollaohjelma vahvistaa viittä vuotta lyhyemmäksi. Esimerkiksi pienellä eläkkeellä olevat vanhukset voisivat saada lyhyemmän ohjelman.Uudistustyön seuraavassa vaiheessa harkitaan, voisiko nollaohjelman kestoa lyhentää myös silloin, jos velallinen on työssä tai ryhtyy yrittäjäksi.
Takaajalla säilyisi mahdollisuus periä saatavaansa kaksi vuotta muita velkojia pidempään.
Luottoyhteiskunnan riskejä on tasattava
Kuluttajavirasto kannattaa mietinnössä ehdotettuja muutoksia.Koska Kuluttajavirasto ei osallistu työryhmän työhön, virasto kokosi lausuntoonsa huomioita työryhmän seuraavalle työvaiheelle.
Ensisijaisesti, kuluttajalle pitäisi antaa mahdollisuudet hoitaa velkaongelmansa nopeasti ja tehokkaasti. Velkajärjestelyyn pääsyä pitäisi nopeuttaa. Ongelmien ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Keinovalikoimia tähän on muun muassa valistus ja talous- ja velkaneuvonnan riittävä resursointi ja kohdentaminen. Sosiaalista luototusta pitäisi lisätä. Markkinoilla ei välttämättä ole tarjolla kohtuuhintaista luottoa esimerkiksi pätkätyöläisille tai kuluttajille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Silloin on vaarana, että köyhimmät kuluttajaryhmät joutuvat käyttämään välttämättömiinkin hankintoihinsa kalliskorkoisia vakuudettomia luottoja.
Kuluttajansuojalain uudet säännökset hyvästä luotonantotavasta on syytä ottaa huomioon velkajärjestelylain uudistuksen seuraavassa vaiheessa. Kuluttaja ei ole aina yksin vastuussa kevytmieliseltäkään näyttävästä velkaantumisesta. Etenkin nuoret eivät osaa lyhyen elämänkokemuksensa vuoksi toimia viisaasti markkinoilla, jossa luottoja markkinoidaan voimakkaasti, osin tyrkyttävästikin. Vastuuta nuorten velkaantumisesta pitää siirtää myös luotonantajille.
On myös syytä kartoittaa, aiheuttaako velkajärjestelylainsäädäntö väliinputoajaryhmiä. Jos työttömyys tai opiskelu katsotaan vain väliaikaisesti maksukykyä heikentävinä, velkajärjestelyä ei voida aloittaa. Odotusaika saattaa johtaa esimerkiksi oman asunnon menettämiseen. Asuntolaina voidaan irtisanoa ja vakuus realisoida alle vuodessa.
Säännöksiä saatavan lopullisesta vanhentumisesta pitäisi täydentää niin, että myös saatavat, joista ei ole ulosottoperustetta kuten tuomiota, vanhentuvat lopullisesti tietyssä ajassa. Väliinputoajia saattaa aiheutua myös tästä syystä. Velallinen ei käytännössä itse voi vaikuttaa siihen, onko velkoja hakenut tuomiota.
KUV/10310/48/2009
Lue lisää:
Velkajärjestelytyöryhmän mietintö , pdf (Kuluttajaviraston lausunto oikeusministeriölle 18.1.2010) Maksuhäiriömerkintä katoaa velan vanhenemisen vanavedessä Kuluttajaviraston tiedote 31.3.2010