Euroopan komissio on valmistellut puolentoista vuoden ajan direktiiviä kuluttajien oikeuksista. Toteutuessaan ehdotus heikentäisi merkittävästi kansallista kuluttajansuojaa. Nykyinen 32 vuotta voimassa ollut kuluttajansuojalaki on tullut tutuksi niin kuluttajille kuin elinkeinoelämälle. Siitä luopuminen vähentäisi sekä kuluttajien luottamusta että markkinoiden toimivuutta.
Ehdotettu direktiivi korvaisi neljä nykyistä, eli koti- ja etämyyntidirektiivit sekä kohtuuttomia sopimusehtoja ja kulutustavaran kauppaa koskevat direktiivit. Direktiivi olisi toteutuessaan täysharmonisoiva, eli jäsenmaat eivät saisi omassa sääntelyssään siitä poiketa. Nykyiset direktiivit ovat ns. minimisäädöksiä. Jäsenvaltioilla on näin ollen ollut oikeus ylläpitää minimisuojaa korkeampaa kuluttajansuojan tasoa.
Suurin ongelma: muutokset sopimusoikeuteen
Ehdotuksessa on paljon heikennyksiä suomalaiseen kuluttajansuojaan. Suurin ongelma kuitenkin liittyy suunniteltuihin muutoksiin sopimusoikeudessa.
Kuluttajaviraston mielestä direktiiviehdotus ei palvele – kuten komissio ehdotusta perustelee – sisämarkkinoita. Sisämarkkinoiden toimivuuden ja kuluttajien luottamuksen kannalta olennaista on nimenomaan toimintaympäristön ennakoitavuus ja lainsäädännön läpinäkyvyys. Kuluttaja voi luottaa markkinoilla tarjolla olevien sopimusten jatkuvuuteen ja tehtyjen sopimusten sitovuuteen. Direktiiviehdotuksen mukaan elinkeinonharjoittaja voi muuttaa olennaisesti sopimusta, jos se ilmoittaa muutoksesta etukäteen. Kuluttajavirasto katsoo, että menettely alentaa kuluttajien luottamusta ja mahdollistaa epäterveen kilpailun. Asiakkaita voidaan hankkia tarjouskampanjoin, joissa sopimusta tullaan muuttamaan pian sen solmimisen jälkeen.
Sopimusoikeudellisten säädösten täysharmonisointi on paitsi epämielekästä, myös lähes mahdotonta ilman nykyisten oikeusjärjestelmien perusteellista uudelleenjärjestämistä. Tämä vaatii kansallisen lainsäädännön alasajoa, mikä johtaisi sopimusoikeuden pirstoutumiseen ja oikeusjärjestelmään, jossa yksittäistapauksen olosuhteilla on suuri merkitys. Yleisten oikeusperiaatteiden asteittainen rapautuminen ja siirtyminen näistä periaatteista irtautuvaan yksittäistapaukselliseen kohtuuttomuuden arviointiin vähentää myös viranomaisten mahdollisuutta tiedottaa elinkeinoelämälle ja kuluttajille lainsäädännön sisällöstä. Yksittäistapaukselliseen arvioon perustuvassa oikeusjärjestelmässä kohtuullisuutta saavat ne kuluttajat, jotka riitauttavat sopimuksensa viemällä asian riidanratkaisuelimiin. Ilman riitautusta elinkeinoharjoittajalle asetettu todistustaakka ehdon kohtuullisuudesta jää ilman käytännön merkitystä.
Toimivat markkinat voivat syntyä vain, jos taustalla oleva lainsäädäntö on selkeää
Kuluttajan oikeudet ovat tärkeitä kaikille kuluttajille. Kyse ei ole vain keskivertokuluttajaa heikomman kuluttajan suojelemisesta. Kuluttajan oikeuksissa on kyse sellaisista markkinoiden pelisäännöistä, joita on totuttu pitämään itsestään selvyyksinä ja jotka ovat osa toimivia markkinoita. Toimivat markkinat voivat syntyä vain, jos taustalla oleva lainsäädäntö on selkeää ja sitä pidetään laajasti hyväksyttävänä.
Suomessa hallitus ja eduskunta ovat vaatineet direktiivi-ehdotukseen suuria muutoksia. Myös komissaari Reding, kirjelmässään Euroopan Parlamentille 16.3., totesi, ettei ehdotusta täysharmonisoivasta direktiivistä voida sellaisenaan hyväksyä. Direktiiviehdotus on ongelmallinen myös muissa, lähinnä vanhoissa, jäsenmaissa. Niissä ehdotus on niin ikään ristiriidassa sopimusoikeuden periaatteiden kanssa. On todennäköistä, että hankkeen valmistelu ja päätöksenteko vie komissiolta useita vuosia. Ehdotus on parhaillaan Euroopan parlamentin käsittelyssä. Parlamentin raportoija Adreas Schwab (EPP, DE) on ilmoittanut aikovansa tehdä sisällöllisesti aivan uuden esityksen kuluttajan oikeuksia koskevaksi direktiiviksi ilman kytkentää komission ehdotukseen. Luonnos ehdotukseksi tullaan esittämään parlamentin sisämarkkinat ja kuluttajat -valiokunnalla IMCOlle kesäkuun 2010 alussa.
KUV/178248/2010