Muihin EU-kansalaisiin verrattuna suomalaiset luottavat enemmän kuluttajaviranomaisiin ja valittavat kuluttajaongelmista herkemmin, todetaan tuoreessa EU:n kuluttaja-asioiden tulostaulussa.
Euroopan komissio on tänään julkaissut kuluttaja-asioiden tulostaulun (Consumer Markets Scoreboard), jossa vertaillaan eri jäsenmaiden markkinoiden toimivuutta kuluttajien näkökulmasta. Tulostaulun tavoitteena on tunnistaa kuluttajaongelmia ja markkinoiden häiriöitä selvittämällä muun muassa kuluttajien valituksia ja heidän tyytyväisyyttään omien oikeuksiensa toteutumiseen. Suomesta Kuluttajavirasto on ollut mukana kehittämässä tulostaulun indikaattoreita ja keräämässä niihin tietoa.
Jäsenmaiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka vahvasti kuluttajat luottavat maidensa kuluttajaviranomaisiin ja niiden kykyyn pitää huolta heidän oikeuksistaan. Tulostaulun perusteella suomalaiset ovat EU-kansalaisista kaikkein tyytyväisimpiä kuluttajaviranomaisten toimintaan. Toisena tulevat luxemburgilaiset ja kolmantena tanskalaiset ja britit.
Markkinoiden toimivuudesta kertoo myös se, kuinka ahkerasti kuluttajat valittavat yrityksille kohtaamistaan ongelmista. Tulostaulun mukaan suomalaiset ovat tässä keskimääräistä aktiivisempia. Kun koko EU:ssa neljä prosenttia kuluttajista ei tehnyt valitusta, vaikka heillä olisi ollut siihen syytä, Suomessa vastaava luku oli alle 2 prosenttia.
Suomalaiskuluttajat uskovat EU:n kansalaisista toisiksi lujimmin siihen, että yrityksetkin kunnioittavat heidän oikeuksiaan. Tulostaulun mukaan tälle luottamukselle ei ole aina EU:n tasolla perusteita. EU-maiden yrityksistä 83 prosenttia arvioi olevansa hyvin perillä kuluttajalainsäädännöstä, mutta vain noin neljäsosa niistä tunsi viallisen tuotteen palauttamiseen liittyvät säännökset. Harhaanjohtavat mainokset ja tarjoukset puolestaan tunnisti yli puolet kuluttajista, mutta vain alle 30 prosenttia yrityksistä.
Puutteet perusasioiden hallinnassa heijastuvat myös Kuluttajaviraston toimintaan. Virastoon tuli vuonna 2009 noin 5 800 markkinointia ja sopimusehtoja koskevaa yhteydenottoa. Niistä noin puolet koski markkinoinnin ja sopimusehtojen perusvirheitä. Mainoksessa annettiin väärää tietoa tuotteesta tai sen hinnasta, tarjoustuote loppui kesken, sopimuksen sisältöä muutettiin radikaalisti kesken sopimuskauden tai asiakas sidottiin määräaikaiseen sopimukseen hänen tietämättään. Ongelmia näkyi niin perinteisillä aloilla kuin treffipalveluiden ja jätevesijärjestelmien kaltaisissa uudemmissa palveluissa.
Tulostaulu osoitti erityisen merkittäviä eroja jäsenmaiden välillä siinä, kuinka montaa yritystä kuluttajaviranomainen on lähestynyt valvontatoimin. Luvut vaihtelivat Unkarin ja Romanian 49 prosentista Suomen viiteen prosenttiin. Selitys löytyy maiden erilaisista järjestelmistä. Suomessa Kuluttajavirasto ei pysty olemaan yhteydessä jokaiseen yritykseen erikseen, vaan käsittelee suuren osan tapauksista toimialajärjestöjen kautta sekä informoimalla yrityksiä.
Kuluttaja-asioiden tulostauluja on aikaisemmin julkaistu tammikuussa 2008 ja helmikuussa 2009. Seuraava taulu on tarkoitus julkaista ensi syksynä. Siinä käydään läpi jäsenmaiden markkinoiden suurimpia ongelma-alueita. Kuluttaja-asioiden tulostaulu on osa laajempaa yhtenäismarkkinoiden tulostaulua (The Single Market Scoreboard).
Kuluttaja-asioiden tulostaulu