5/2009 Teemana luotto & raha

Pankkien toimintatavat ovat osoittautuneet vaihteleviksi tilan­teissa, joissa kuluttajat ovat halunneet vaihtaa asuntolainansa vii­­te­korkoa. Kuluttaja­virasto on muistuttanut pankkeja kuluttajansuojalain vaatimuksista.

Luottosuhteen sisällön on vastattava markkinoinnissa luotua kuvaa

Pankit ovat 2000-luvulla mark­ki­noineet kulu­tusluottoja korostaen viitekoron vaihdon jous­ta­vuutta. Kuluttajat ovat kummastelleet viitekoron vaihdosta perittävien maksujen korotuksia ja lainan marginaalin muuttamista. Lainasta kes­kustel­taes­sa kuluttajille on mm. kerrottu, kuinka helposti viitekorkoa voi vaih­taa milloin tahansa ja että siitä ei koidu joko lainkaan kuluja tai ainakin hyvin pieni maksu.

Kuluttajan halutessa viitekoron muutta­mista luotonantajan on otettava huo­mioon , millaisia tietoja ku­luttajille on aikanaan annettu luot­­­­­­­to­suh­teesta, sen ehdoista sekä hinnastosta. Esimerkiksi jos asuntoluottoa on mark­ki­noi­­tu eh­doiltaan joustavana, viitekoron muuttamista milloin tahansa helposti toteutettavana toimena tai hinnastossa on kerrottu toimen hinta, kuluttajilla on oikeus olettaa luotonantajan toimivan annettujen tietojen mukaisesti.

Hinnat ja ehdot esiin

Monet pankit ovat käytännössä olleet halukkaita viite­ko­ron muutoksiin ja ovat hin­noi­telleet toimenpiteen läpinäkyvästi. Vaik­ka toimenpide on hinnoiteltu erikseen, sil­le on voitu kuitenkin asettaa hinnastosta il­meneviä ehto­ja viitekoron vaihtamisen vaihtovälistä tai kuluttajan valittavana ole­vista viiteko­roista. Nämä rajoitukset ovat sallittuja, kunhan ne selkeästi ker­ro­taan hinnastossa.

Osa pan­keista on edel­lyttänyt, että kuluttajien ehdottamien muutosten yh­­teydessä muutetaan korkoehtoa ja luottokustannuksia muiltakin osin. Pankin ovat saattaneet edellyttää muutosten toteuttamisen ehtona esimerkiksi sitä, että ko­r­ko­ehtoon sisältyvää pankin margi­naa­lia korotetaan tai että pankille kor­­va­taan muutoksen seurauksena muodostuva negatiivinen korkoero.

Tietyissä tilanteissa ku­lut­ta­jalla on kuitenkin perusteltu oikeus olettaa, että viite­ko­ron muutos toteutetaan ka­joa­mat­ta muuhun sopimukseen ja korottamatta mar­gi­naalia. Näin on silloin, kun

pankin hin­nastossa on kerrottu viitekoron vaihtamisesta perittävä maksu, kulut­ta­jalle on lainasta neuvoteltaessa markkinoitu vaivatonta viitekoron vaih­to­mah­dolli­suutta tai viitekorkomuutoksia on käytännössä yleisesti toteutettu tietyllä vakiintuneella tavalla. Kuluttajalta ei voida myöskään edellyttää suostumista marginaalin nostamiseen, silloin kun hän haluaa käyttää aiemmin markkinoitua kulutonta mahdollisuutta maksaa tietyn ajan vain lainansa korkoja.

Silloin kun kyse ei ole edellä kuvailluista tapauksista, pankki voi torjua kuluttajan ehdotuksen viitekoron vaihtamisesta tai määritellä toimenpiteestä perit­tävät koh­tuulliset kustannukset ja ehdottaa omalta puoleltaan osana normaalia so­pi­musneu­vottelua myös muita muu­tok­sia sopimukseen.

Luotonantajan on kerrottava muutoksen seurauksista

Luotonantajan on kerrottava kuluttajalle selkeästi ja ymmär­rettävästi, miten korko­eh­don muuttaminen vaikuttaa luottosuhteeseen. Eri­tyisesti on kerrottava siitä, jos viitekoron muutos joh­taisi van­­­han luotto­so­pimuksen korvaamiseen kokonaan uudella luot­tosopi­muk­sel­la. Ku­luttajan huo­miota on kiinnitettävä eri­tyi­sesti sopimusehtoihin, jos sopi­muk­­seen liitetään uudet vakioehdot. Uusiin ehtoihin on esimerkiksi mahdollista varata pankille oikeus korottaa lainan korkoa pankin vakavaraisuuden ollessa uhattuna. Tällaisessa tilan­teessa kuluttajille on siis varattava riit­tävä harkin­ta-aika so­pimukseen ja sen ehtoihin perehtymiseksi.

Myös muutoksen vaikutukset verotuk­seen ja va­kuutuksiin on käytävä läpi. Mikäli kulutusluo­tol­la on takaajia tai vierasvelkapantin anta­jia, myös heidän ase­mansa on otettava huo­mioon viitekorkoa muutettaessa. Pankin on nou­da­tet­tava luot­tosuhteessa vas­tuul­li­suutta ja pyrittävä ottamaan huomioon asiakkaan ta­lou­del­linen turvallisuus. KUV/13843/41/2008, KUV/13610/41/2008