25 sentin suuruisen saatavalle 5 euroa perintäkuluja, maksimi perintäkulut automaattisesta sähköpostimuistutuksesta, maksuaikaa hädin tuskin viikko. Kuluttajavirasto kävi läpi perintää koskevat ilmoitukset puolentoista vuoden ajalta ja havaitsi vakaviakin puutteita.
Kuluttajavirasto valvoo hyvän perintätavan noudattamista. Hyvään perintätapaan kuuluu mm. se, että kuluttajalle annetaan riittävästi aikaa selvittää oikeutensa ja varautua maksuun. Puolentoista viime vuoden aikana virastoon saapuneista perintää koskevista ilmoituksista iso osa koski sitä, että käytännössä perintäkirje oli saapunut vasta aivan eräpäivän alla tai jopa sen jälkeen. Syynä tähän näyttäisi olevan se, ettei kirjeitä postiteta samana päivänä kuin ne on päivätty.
Perintäkulut aina maksimissa
Toukokuussa 2005 tuli voimaan lainmuutos, jossa säädettiin perintäkulujen enimmäismääristä. Monet perintää hoitavat tahot tuntuvat kuitenkin tulkinneen enimmäismäärän vakiokulumääräksi ja unohtaneen lain yleisen kohtuullisuusvaatimuksen. Kuluja tulisi arvioida aina sen mukaan kuinka suuri on itse saatava, mikä on perintään käytetty työmäärä ja onko valittu suoritustapa perintätehtävälle sopivin.
Kuluttajaviraston tietoon on tullut esimerkiksi tilanne, jossa kuluttajalta karhuttiin 25 sentin suuruista jäännöstä höystettynä 5 euron perintäkuluilla. Toisessa tapauksessa perintätoimisto laskutti alle euron suuruisen summaan liittyneestä ensimmäisestä maksuvaatimuksesta yli 20 euroa ja seuraavistakin kymmenisen euroa. Tällainen epäsuhta on kohtuuton sekä saatavan pienuuteen nähden että perinnän vaatimaan työmäärään nähden.
Toisinaan perintäkuluja on peritty maksimimäärä jokaisesta samaa asiaa koskevasta perintäkirjeestä, vaikka valtaosa työstä, kuten erilaiset selvitykset ja tietojen tallennus, on tehty ensimmäisen kirjeen yhteydessä ja seuraavat lähtevät usein lähes automaattisesti.
Perintäkulujen enimmäismääriä myös ylitetään silloin tällöin, mikä on sallittua vain erityistapauksissa ja silloinkin kuluttajalle on erikseen ilmoitettava ylityksestä. Tällaisissa tapauksissa kuluttajalle on eriteltävä vaaditut perintäkulut, jotta hän pystyy hahmottamaan mistä toimen-piteistä ne koostuvat. Kuluttajavirastoon tulleista ilmoituksista osasta kävi ilmi, että kulujen ylityksistä ja niiden perusteista ei aina kerrottu kuluttajalle.
Kuka perii?
Kuluttajat ovat toisinaan epätietoisia siitä, keneltä velkaa koskeva lasku oikeastaan tulee ja onko kyseessä velkojan maksumuistutus vai perintätoimiston maksuvaatimus. Erityisesti silloin, kun jo laskutus on siirretty perintätoimiston hoidettavaksi, olisi laskujen selkeyteen ja luettavuuteen kiinnitettävä huomiota ja annettava myös hyvät ohjeet reklamaatioiden hoitamista varten. Kuluttajalla on oikeus saada tietoja velastaan velkojan lisäksi myös perintätoimistolta, jos asiansa on sinne siirretty. Ajantasainen tieto veloista olisi annettava viimeistään kuukauden kuluttua pyynnöstä.
Kuluttajavirasto piti viime syksynä perintäaiheisen seminaarin, jossa perinnässä esiin nousseita ongelmakohtia käytiin alan kanssa läpi.
Lue lisää:
Yhteenveto perinnän valvonnassa esiin nousseista asioista (pdf)