Vastuullisen luotonannon kansainvälisessä seminaarissa puitiin köyhimpien kansanosien ylivelkaantumisen syitä. Kohtuuhintaisille pienlainoille olisi tarvetta kaikissa maissa.
Luotonantoon liittyvät kysymykset puhuttavat ympäri maailmaa. Syyskuussa 2007 vapaamuotoinen vastuullisen luotonannon ryhmittymä järjesti aiheesta Brysselissä seitsemännen kansainvälisen seminaarin. Seminaarin otsikkona oli ”Sääntely, valistus ja yhteistyö vastuullisessa luotonannossa” ja aiheina erityisesti ylivelkaantuneisuuteen, korttiluottoihin, talouskasvatukseen, luottoluokitukseen ja pienlainoihin liittyvät kysymykset. Kaikki ovat tuttuja aiheita Suomessakin.
Kohtuuhintaiset luotot avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista?
Keskusteltaessa ylivelkaantuneisuudesta ja vastuullisesta luotonannosta korostetaan asiallista markkinointia, luotonottajan takaisinmaksukyvyn arvioimista sekä kohtuullisten sopimusehtojen ja perintämenettelyjen tärkeyttä. Mahdollisuudesta saada kohtuuhintaista luottoa ei kuitenkaan vielä ole kovin laajasti keskusteltu keinona ehkäistä ylivelkaongelmia.
Vastuullisen luotonannon ryhmittymän lähtökohtana on, että hinnoiltaan ja ehdoiltaan kohtuullisten luottojen tulee olla kaikkien saatavilla. Elämme luottoyhteiskunnassa, jossa mahdollisuus saada luottoa on tärkeä osa tavanomaista elämänmenoa. Luottojen saatavuus on tärkeää tulojen ja menojen jaksottamiseksi ja suurempien hankintojen rahoittamiseksi. Tutkimusta kaivattaisiin siitä, miten luottojen tarjonta kohtaa heikommassa taloudellisessa asemassa ole-vat kuluttajat. Onko niin, että heikommassa asemassa olevat saavat vain huomattavasti korkeakorkoisempaa lainaa kuin muut ryhmät?
Suomessa Taloudenhallinnan neuvottelukunnan tekstiviestilainojen käyttäjistä teettämän tutkimuksen mukaan merkittävä osa luotonottajista rahoittaa pikavipeillä jokapäiväisen elämänsä rahantarvetta. Pikavippejä saavat köyhätkin siinä missä pankkilainan myöntäminen edellyttää yleensä vakuuksia, takausta tai vakituista työpaikkaa. Tutkimuksen perusteella suurin pikavippien käyttöön liittyvä ongelma on taloudellisesti huonoosaisten köyhtyminen entisestään korkeakorkoisten vippilainojen vuoksi.
Suomessa tilanne kansainvälisesti verrattuna on luotonannon vastuullisuuden osalta lähtökohtaisesti hyvä. Meillä kuluttajansuojalain säännökset todellisen vuosikoron ilmoittamisesta, kohtuullisista sopimusehdoista, luotonottajan oikeudesta maksaa luotto ennenaikaisesti takaisin kuluitta sekä perintälaki ovat ennaltaehkäisseet monien ylivelkatilanteiden syntymisen.
Korttiluotot ajankohtainen ongelma monessa maassa
Seminaarissa keskusteltiin luottokorttien käytön yleistymisestä Euroopassa. Yhä useammalla kuluttajalla on samanaikaisesti monia luottokortteja, mikä monille aiheuttaa vaikeuksia hallita takaisinmaksua. Jotta erääntyneistä maksuista selvittäisiin, aikaisempaa korttiluottoa saatetaan rahoittaa ottamalla uusi luottokortti. Seurauksena on helposti ylivelkaantuminen. Useita luot-tokortteja parempana ratkaisuna pidettiin vain yhtä tai muutamaa korttiluottoa.
Tilanteen syinä nähtiin liian aggressiivinen korttiluottojen markkinointi. Luottokortteja on mm. markkinoitu erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleville kuluttajille. Kuluttajille on lähetetty pyytämättä ilmoituksia korotetuista luottorajoista. Uutena selittävänä tekijänä nähtiin myös luottokustannusten piilottaminen koron sijasta erilaisiin luottosuhteesta perittäviin maksuihin ja maksuviivästyksen johdosta perittäviin sopimussakkoihin, mikä tekee luottokustannusten hahmottamisen vaikeaksi. Onneksi tilanne Suomessa on tässäkin suhteessa parempi kuin monessa muussa maassa, vaikka em. ilmiöt eivät meilläkään ole tuntemattomia. Suomessa esimerkiksi korttiluottojen myyntitilanteen asiallisuuteen on juuri kiinnitetty myy-jien huomiota Kuluttajaviraston ja Finanssialan keskusliiton yhteistyössä.
Seitsemän periaatetta vastuulliseen luotonantoon
Vastuullisen luotonannon ryhmittymä on laatinut seitsemän vastuullisen luotoannon periaatetta. Periaatteiden mukaan:
• Vastuullisia ja kohtuuhintaisia luottoja tulee olla tarjolla kaikille.
• Luottosuhteiden tulee olla läpinäkyviä ja ymmärrettäviä.
• Luotonannon tulee aina olla varovaista, vastuullista ja oikeudenmukaista.
• Kohtuullistamisen tulee olla ensisijainen keino luoton irtisanomiseen nähden.
• Kuluttajaa suojaavan lainsäädännön tulee olla vaikuttavaa.
• Ylivelkaantumisesta tulee ottaa yhteiskunnallinen vastuu.
• Luotonottajilla tulee olla keinot käyttää oikeuksiaan ja tuoda ilmi epäkohtia.
Vastuullisen luotonannon seminaarissa osallistujia oli kaikista Eu:n jäsenmaista, USA:sta, Brasiliasta, Etelä – Amerikasta, Japanista, Kanadasta ja Albaniasta. Suomesta seminaariin osallistui Kuluttajavirasto. Seminaarin puheenjohtajana ja kantavana voimana toimi professori Udo Reifner Hampurin Institut fur Finanzdienstleistungenísta. Suomen tilanteesta luennoi johtaja Anja Peltonen Kuluttajavirastosta.
Lue myös:
Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja (KTM:n tutkimus 10/2006)