Uusien viestintävälineiden ja markkinointikanavien viidakossa seikkailevien kuluttajien avuksi huudetaan usein kuluttajakasvatusta. Varsinkin elinkeinoelämä vetää kuluttajakasvatuskortin hanakasti esiin, kun keskusteluun yritetään tuoda uutta sääntelyä kuluttajan suojaksi. Haastattelussa kuluttajakasvatuksen asiantuntija Taina Mäntylä.
Eduskunnan talousvaliokunta on lähiaikoina todennut, että mediakasvatus ei voi korvata yritysten vastuuta suojata lapsia ja alaikäisiä mainonnan haitallisilta vaikutuksilta. Tätä mieltä on myös Kuluttajaviraston ylitarkastaja Taina Mäntylä, joka kehittää työkseen kuluttajakasvatusta. Mäntylä vertaa kuluttajakasvatuksen roolia liikennekasvatukseen.
– Eihän lapsen turvallisuutta liikenteessäkään voi jättää sen varaan, mitä koulussa opetetaan. Tarvitaan myös liikennesääntöjä, joiden mukaan autoilijat ja muu liikenne toimii. Samalla tavoin lasta voidaan opettaa luovimaan markkinayhteiskunnassa, mutta vastuuta ei voida sysätä yksin koululle ja vanhemmille.
Painopiste tulevaisuudesta nykypäivään
Koulujen kuluttajakasvatuksen Mäntylä katsoo olevan risteyskohdassa. Siinä missä vanhemmat vielä vuosikymmen sitten hoitivat lastensa raha-asiat ja ostokset, ovat yhä nuoremmat nyt itse aktiivisia markkinoilla.
– Kuluttajakasvatus tähtää vanhastaan siihen, että lapsi oppii taitoja, joita tarvitsee sitten täysi-ikäisenä ryhtyessään hoitamaan omia asioitaan. Tämän päivän lapsi tarvitsee näitä taitoja kuitenkin jo nyt.
Kouluissa ollaan Mäntylän mukaan vähitellen heräämässä tilanteeseen. Kuluttajakasvatuksesta vastaa usein kotitalousopettaja tai yhteiskunnallisten aineiden opettaja, mutta esimerkiksi matematiikan tunnille kuluttamiseen liittyvät esimerkit sopisivat hyvin.
– Esimerkiksi pikavipin korkolasku olisi mitä hyödyllisin tehtävä ja todennäköisesti innostaisi käytännöllisyydessään opiskelijaa.
Tekniset taidot eivät takaa ymmärrystä
Lapsi kohtaa markkinointia päivittäin, käyttää rahaa kuin huomaamattaan kännykkää käyttämällä ja kohtaa verkossa sisältöjä, jotka vaativat kriittistä medialukutaitoa. Mainonnan tunnistaminen mainonnaksi ei verkossa aina ole helppoa aikuisellekaan. Myös esimerkiksi sen arviointi, onko jokin palvelu maksullinen tai maksuton, vaatii pienimmiltä netinkäyttäjiltä paljon.
Taina Mäntylä muistuttaa, että vaikka nykylapset ovatkin yhä nuorempina helposti vanhempiaan taitavampia käyttämään erilaisia teknisiä välineitä, ei abstrakti ajattelu kehity sen nopeammin kuin ennenkään.
– Sanotaan, että lapsi oppii hahmottamaan liikennettä 12-vuotiaana. Missä iässä sitten kypsyvät valmiudet ymmärtää vaikkapa kännykkälaskun karttumista tai yksityisyydensuojaa verkossa?
Lapsen maailmassa vanhempien ja perheen arvostus on keskiössä. Moni muistaa varhaislapsuudestaan vanhempien torut, kun vahinko pallokentällä rikkoi naapurin ikkunan. Nykypäivänä vahinko, vaikkapa harkitsematta tilattu kiva logo kännykkään, saattaa aiheuttaa perheelle jättiläislaskun kun kyseessä olikin kestotilaus. Mäntylä on huolissaan lapsen oikeudesta kasvaa hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä.
– Vahinko voi tänään tulla paljon kalliimmaksi kuin ennen. Vaikka laki ei lasta sopimuskumppanina tunnistakaan, pystyy lapsi esimerkiksi kännykällään pelaamaan jopa tuhansien eurojen laskun. Vaikkei lasta tarkoituksella syyllistettäisikään, on tavallista, että lapsi tuntee häpeää ja syyllisyyttä perheensä ahdingosta. Tilanne voi pahimmillaan muuttua vakavaksi.
Kuluttajavirasto perää vastuullista aikuisuutta
Lasten hyvinvointi on yhteiskunnan kantavia tavoitteita ja he ovat erityishuomion kohteena monessa eri laissa. Kuluttajaviraston toimialalla lasten asemaa turvataan monella eri alueella: markkinointia ja sopimusehtoja valvomalla, kuluttajakasvatusta kehittämällä ja monitoroimalla mm. lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden turvallisuutta.
Ylitarkastaja Taina Mäntylä vastaa Kuluttajavirastossa kuluttajakasvatuksesta. Virasto tukee koulujen kuluttajakasvatustyötä mm. laatimalla materiaalia opetussuunnitelmien tekoon. Opetussuunnitelmatyötä tehdään myös pohjoismaisella tasolla. Kansainvälisesti kuluttajakasvatuksen kysymyksiä on pohdittu jopa OECD:ssä, jossa ollaan mm. valmistelemassa kansainvälistä kuluttajakasvatuksen toimenpidesuositusta.
Kuluttajaviraston verkkosivuilla tarjotaan tietoa sekä kuluttajakasvatusta opettaville että lasten vanhemmille. Tavoitteena on vastuullinen aikuisuus, olipa aikuinen tässä tapauksessa sitten kasvattaja, vanhempi tai elinkeinonharjoittaja.
Lisätietoa:
Kuluttajaviraston kuluttajakasvatus-verkkosivut
Kuluttajaviraston sivusto vanhemmille