Kuluttajia halutaan kannustaa omaehtoiseen pitkäaikaissäästämiseen laajentamalla verovähennysoikeutta. Kuluttajavirasto kannattaa näitä suunnitelmia, jotka parantavat kilpailua ja säästötuotteiden vertailtavuutta. Viraston mielestä olisi syytä miettiä säästöjen käyttöoikeutta eläkkeelle siirtymisen ohella myös vakavan sairauden tilanteissa. Työttömyysehdon lieventämistä nykyisestä vuoden työttömyydestä tulisi myös harkita.
Valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaan pitkäaikaissäästämisen verokannuste laajennettaisiin eläkevakuutuksista myös muihin säästökohteisiin. Yksilölliset eläkevakuutukset ovat säästäjille nyt kallis vaihtoehto vakuutusyhtiöiden perimien suurien kulujen takia.
Kilpailu vakuutusyhtiöiden välilläkin on ollut vähäistä, koska kulut ovat suuria kaikilla eikä palveluntarjoajaa voi säästämisaikana edes vaihtaa. Ehdotukseen sisältyykin oikeus tällaiseen vaihtoon. Kuluttajavirasto kannattaa ehdotusta, koska sekin lisäisi kilpailua ja siten todennäköisesti parantaisi tarjottujen säästämispalveluiden laatua ja alentaisi palvelusta perittäviä hintoja. Säästövarojen hoitokulujen pieneneminen kasvattaa säästäjän säästösummaa ja parantaa tulevan eläketurvan tasoa usein merkittävästi, koska säästämisaika on yleensä pitkä ja kerrannaisvaikutus sen takia suuri.
Kuluttajavirasto pitää perusteltuna laatia yleinen puitelainsäädäntö pitkäaikaissäästämistä varten. Näin voidaan mm. varautua siihen, että eläkesäästämisen rinnalla saattaa olla syytä harkita verokannusteen kohdistamista myös muuhun sidottuun pitkäaikaissäästämiseen kuten sairaus- ja hoivamenoihin. Yhteinen lainsäädäntö helpottaa uudistusten teknistä toteuttamista ja tekee pitkäaikaissäästämisen pelisäännöt myös säästäjille tutummiksi.
Verovähennystä myös arvopapereihin, sijoitusrahastoihin tai tiliin sidotuista säästöistä
Ehdotuksen mukaan verokannusteisia säästövaroja voisi jatkossa sijoittaa myös arvopapereihin ja sijoitusrahasto-osuuksiin. Tämä mahdollistaa säästöjen tehokkaan hajauttamisen ja monipuoliset ja korkeatuottoisetkin sijoitusstrategiat. Osakkeiden suuremman sijoitusriskin takia säästöt saisi sijoittaa vain sellaisten yritysten osakkeisiin, jotka ovat markkinoilla jatkuvasti julkisen kaupankäynnin kohteena ja joiden taloudellisesta asemasta on saatavissa lain nojalla jatkuvasti riittävät tiedot. Myös pitkäaikaista säästämistä perinteiselle pankkitilille voitaisiin jatkossa tukea verovähennyksin.
Laaja tuotekirjo säästöjen sijoittamisessa antaisi hyvät mahdollisuudet tarjota monenlaisia vaihtoehtoja erilaisten säästäjien erilaisiin tarpeisiin. Kysyntää on myös vähäriskisille, yksinkertaisille tuotteille vaikka pienemmin tuotto-odotuksin. Kilpailun avaaminen ehdotetulla tavalla pitänee huolen siitä, että kaikille sopivia sijoituskohteita tullaan tosiasiassa myös tarjoamaan.
Säästöt käyttöön työttömyyden tai sairauden myötä?
Pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistaminen on sidottu voimakkaasti eläkesäästämiseen: säästöt saisi lähtökohtaisesti nostaa vasta työeläkelain mukaisessa eläkeiässä ja ennen tätä takaisinmaksu olisi mahdollinen vain samoissa erikseen laissa luetelluissa tilanteissa kuin nykyisinkin. Kuluttajavirasto ehdottaa, että ennenaikaisen takaisinmaksun edellytyksiä tarkasteltaisiin työttömyysehdon osalta kuitenkin vielä uudelleen. Erityisesti taloudellisen taantuman aikana moni työttömäksi jäänyt eläkevakuutussäästäjä on pitänyt kohtuuttomana, että omia säästöt ei saa käyttöön kuin vasta vuoden kestäneen työttömyysjakson jälkeen. Tarve omien säästöjen käyttöön jo lyhyemmän työttömyysajan jälkeen voisi auttaa selviämään lama-ajan vaikeuksista ja olisi yhtä perusteltua kuin tarpeet eläkeajan lisärahoittamisessa.
Kuluttajavirasto ehdottaa myös harkittavaksi, että sairastuminen vakavaan sairauteen rinnastettaisiin eläkeiän saavuttamiseen säästövarojen takaisinmaksuun oikeuttavana perusteena. Mahdollisuus käyttää säästönsä vakavan sairauden hoitamiseen olisi linjassa sen ehdotuksen perusajatuksen kanssa, että verokannusteet olisi syytä suunnata nykyistä tarkemmin nimenomaan vain säästäjän henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan säästämiseen. Mahdollisuus hoidattaa vakavaa sairautta myös pitkäaikaissäästövaroin jo ennen eläkeikää voisi myöhentää säästäjän eläkkeelle jäämistä ja olisi siten yhdensuuntaista yleisten eläkepoliittisten tavoitteiden kanssa.
Kuluttajien heikko taloustietämys edellyttää vastuullisuutta markkinointiin
Kuluttajavirasto on monen muun tahon tavoin huolissaan siitä, että kuluttajien yleinen taloustietämys ja heille tarjottujen rahoitustuotteiden ja –palveluiden perustuntemus on liian vähäistä. Tämä tekee päätöksenteosta näissä asioissa usein varsin sattumanvaraista. Valinnan pohjana on useimmiten vain palveluntarjoajilta saatu tieto ja markkinointimateriaali, jonka kriittiseen arviointiin ja erilaisten tuotteiden objektiiviseen vertailuun monilla kuluttajilla ei ole todellisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Esiin tulleet ongelmat koskevat yhtä lailla yksityisiä eläkevakuutuksia kuin muitakin säästämis- ja sijoitushyödykkeitä. Markkinoinnin vastuullisuutta tulisikin korosta entisestään.
Sidottu pitkäaikaissäästäminen on vain yksi kuluttajille tarjottu säästämis- ja sijoitusvaihtoehto. Kuluttajilla on tarpeita myös lyhytkestoisempaan säästämiseen. Siksi markkinoilla tarjottaneen jatkossakin varsin monenlaisia säästämis- ja sijoittamisvälineitä, joiden kohdalla valintatilanteet ovat kuluttajille usein haasteellisia. Jos verokannusteisen pitkäaikaissäästämisen tuotekirjoa rajoitettaisiin, kuluttaja kohtaisi samat haasteet muita säästämispäätöksiä tehdessään. Pelisääntöjen tulisi olla mahdollisimman samanlaiset riippumatta siitä, valitseeko kuluttaja sidotun pitkäaikaissäästämisen vai lyhytaikaisemman säästämisajan tuotteen.
Sijoituskohteiden voimakas rajoittaminen sidotussa säästämisessä voisi luoda uusia ongelmia mm. sen suhteen, että siinä sallittuja tuotteita saatettaisiin pitää jotenkin säästäjän kannalta yleisesti turvallisempina ja vähäriskisempinä kuin muita säästämismuotoja. Jos esimerkiksi nykyiset sijoitussidonnaiset eläkevakuutukset kuuluisivat jatkossakin verokannusteen piiriin, tällainen turvallisuusolettama olisi perusteeton.
Koska kuluttajilta yleisesti puuttuu sellainen tietämys ja osaaminen, jota nykyaikaisten säästämis- ja sijoitushyödykkeiden hankkijalla tulisi olla, ongelmaan tulisi yksittäisten pistemäisten rajoitusten sijasta puuttua laajemmin vaikuttavin keinoin. Asia onkin noussut samaan aikaan esiin monilla eri foorumeilla ja mm. kansainvälisenä yhteistyönä ollaan kehittämässä uusia keinoja tilanteen parantamiseksi.
Kulut ja tärkeät tiedot paremmin näkyviin
Kulujen huono vertailtavuus on kuluttajien kannalta merkittävä ongelma nykyisissä eläkevakuutussopimuksissa. Pitkäaikaissäästämislain ehdotukset kuluja koskevien tietojen antamisesta ja erityisesti tietojen antotavoista vaikuttavat Kuluttajaviraston mielestä perustelluilta ja toisivat tuotteiden kulurakenteen avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.
Kuluttajavirasto pitää tärkeänä, että pitkäaikaissäästämislakiin kirjataan ehdotetulla tavalla erikseen säännös markkinoijan sopimusoikeudellisesta vastuusta markkinoinnissa antamistaan tiedoista samaan tapaan kuin asiasta on nyt säädetty vakuutusten osalta vakuutussopimuslaissa. Vastuuperusteen tulee olla selkeä ja samanlainen eri säästämistuotteiden kohdalla.
Ehdotus kaipaa vielä jatkotyöstämistä. Esimerkiksi verokannusteisten säästämispalveluiden tarjoajia koskevia vakavaraisuusedellytyksiä ei esityksessä ole avattu mitenkään, vaikka asia on olennainen ja herättää kysymyksiä. Tiedonantovelvollisuuksia koskevien vaatimusten tulisi olla erilaisissa pitkäaikaissäästämistuotteissa mahdollisimman yhteneväiset. Laissa tiedonantovelvoitteita olisikin syytä täsmentää vakuutussopimuslaissa noudatettujen mallien pohjalta.
Hallitus valmistelee eduskunnalle parhaillaan esitystä, joka annettaneen alkusyksystä. Laki on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alusta.
Lue lisää:
Kuluttajaviraston lausunnot VM:n ehdotuksista
Pitkäaikaissäästämisen verotuksen uudistaminen (pdf)
Pitkäaikaissäästämisen lainsäädäntö (pdf)