Euromaksualueen yhtenäistyessä kuluttajat kohtaavat muutoksia maksamiseen liittyvissä arkiaskareissaan. Maksamiseen käytettävät kortit muuttuvat sirullisiksi, tunnusluku korvaa allekirjoituksen ja tilinumerot pitenevät.
Yhtenäisen euromaksualueen (Single Euro Payments Area, SEPA) toteutus on aloitettu tänä keväänä. Kolmen vuoden pituiseksi suunnitellun siirtymäkauden aikana nykyiset suomalaiset maksuliikennepalvelut korvautuvat asteittain uusilla eurooppalaisilla palveluilla.
Muutokset herättävät aina myös huolenaiheita. Maksaminen on arkiseen elämänkulkuun liittyvä välttämätön perustoiminto, joka koskettaa kaikkia. SEPA muuttaa käytäntöjä myös kotimaassa eikä siis koske vain niitä, jotka suorittavat maksuja yli kansallisen rajan. Uusien toimintojen oppiminen voi tuntua kuluttajista hankalalta ja oppiminen pois vanhoista malleista on usein vielä vaikeampaa kuin kokonaan uuden asian opettelu.
Sirukortti toi maksupäätteen kuluttajan operoitavaksi
Sirumaksukortti on jo monen kuluttajan lompakossa ja vähitellen yhä useammassa liikkeessä tarjolla on sirumaksupääte. Maksamiseen käy sama tunnusluku kuin nostettaessa kortilla käteistä. Kortin käyttäminen maksupäätteessä itse on kokemuksena toisenlainen kuin pelkkä myyjän tulostaman maksukuitin allekirjoittaminen. Maksupäätelaitteiden erilaisuus vaatii paneutumaan asiaan aluksi rutiinitoimenpidettä enemmän.
Harmittavaa on se, että yhdistelmäkortissa kansainvälinen käytäntö tuo maksupäätteen näyttöön aina ensisijassa luottovaihtoehdon, vaikka suomalaiset käyttävät mieluummin kortin pankkikorttiominaisuutta.
Sirumaksamiseen siirtymisessä tulee muistaa erikseen myös erityisryhmien tarpeet: kaupan olisi hyvä olla yhteydessä esim. vanhus- ja vammaisjärjestöihin, jotta maksamisen turvallisuus ja sujuvuus olisi yhtäläinen kaikille ja käyttöön tulisivat parhaat käytännöt kaikkien kannalta.
Hintava järjestelmä
Euromaksualueen yhtenäistyminen tapahtuu pankkikohtaisin ratkaisuin, joten Suomessakin jokainen pankki valitsee itsenäisesti ajankohdan, jolloin se toteuttaa muutokset omissa järjestelmissään. Tämä voi hämmentää kuluttajia, jotka ovat tottuneet tähän saakka pankkialan yhteisiin malleihin ja käytäntöihin. Myös maksupalveluiden hinnoittelurakenteet muuttuvat – SEPA yhtenäistää tietyt peruspalvelut kaikissa maissa, mutta lisäksi pankit voivat halutessaan tarjota asiakkailleen erilaisia lisäpalveluita.
Tässä vaiheessa varmimpia SEPAn seurauksia on se, että valtavan suuruusluokan järjestelmän luominen tuottaa suuria kustannuksia ja keskeinen huoli kuluttajien kannalta on, miten nämä kustannukset kohdennetaan ja mitkä ovat järjestelmän todelliset hyödyt kuluttajille suhteessa kustannuksiin. Vaikka yhdenmukaisten maksutapojen on tarkoitus lopulta olla nykyistä paljon tehokkaampia ja mahdollistaa myös hintojen laskemisen, siihen menee aikaa ja väliaikakin on rahoitettava.
Maksupalveludirektiiviä jalkautetaan jäsenmaissa
SEPAn yhtenäisten palvelujen ja ehtojen käyttö 31 maassa (EU-maat, Islanti, Norja, Lichten-stein ja Sveitsi) vaatii tuekseen yhtenäisen lainsäädännöllisen kehikon. Se toteutuu EU:n maksupalveludirektiivillä, joka on nyt implementoitavana jäsenmaissa. Monet SEPAn odotettavissa olevista hyödyistä kuluttajille, kuten tilisiirtojen yhdenmukaisuus (ei enää jakoa kotimaiseen tilisiirtoon, EU-maksuun ja SEPA-tilisiirtoon) saavutetaan vasta kun lainsäädäntö on saatu voimaan.
Lue myös:
Hyötyykö kuluttaja vähittäisrahoituspalveluja koskevien säännösten täydellisestä yhtenäistämisestä? (AKu 6/2007)
EU:n sisämarkkinoiden yhteinen maksualuehanke: samat säännöt maksamiseen koko unionin alueelle (AKu 1/2006)