Suomessa on tarjottu useamman vuoden ajan tekstiviestillä ja internet-sivujen kautta otettavia kulutusluottoja. Uusi luottomuoto hakee edelleen paikkaansa ja siihen liittyviä oikeudellisia ja sääntelyyn liittyviä rajoja haetaan parhaillaan.
Pikaluottoyrityksiä kuluttajansuojan näkökulmasta valvova Kuluttajavirasto on ollut pitkään huolissaan tekstiviesteillä luottoja tarjoavien yhtiöiden toiminnasta. Virasto on ohjeistanut erityisesti tekstiviestiluottoja tarjoavia yrityksiä, käynyt neuvotteluja ja saattanut ennakkotapauksen markkinaoikeuteen vuonna 2007, josta ratkaisu saatiin keväällä 2009.
Pikaluottoja koskevaa lainsäädäntöä ollaan myös muuttamassa ja pikaluotoista on annettu vastikään hallituksen esitys eduskunnalle, jota seuraavaksi käsittelee talousvaliokunta.
Markkinaoikeus linjaa pikavippien pelisääntöjä
Markkinaoikeus antoi päätöksensä Kuluttajaviraston viemästä tapauksesta toukokuussa 2009. Päätöksen mukaan tekstiviestiluottoja tarjoavan Oy Atlas Invest Ab:n on lakattava tarjoamasta luottoja ympärivuorokautisesti ja tekemästä luottosopimuksia, ennen kuin on toimittanut sopimusehdot ja muut tarvittavat tiedot asiakkaalle henkilökohtaisesti sekä antanut hänelle aikaa tutustua niihin. Yhtiö ei myöskään voi enää markkinoida vippejä nopeutta korostavilla mainoslauseilla.
Lainansaannin nopeuden ja ympärivuorokautisen aukioloajan korostaminen on ristiriidassa luotonhakemisessa tarvittavan harkinnan kanssa. Luotonantajan ei ole sopivaa käyttää markkinointia, joka lisää harkitsematonta luotonottoa ja sitä kautta ylivelkaantumista.
Markkinaoikeus katsoi, että pikaluoton ottavalla kuluttajalla on oltava riittävästi aikaa lukea ennakkotiedot ja sopimusehdot, ennen kuin hän tekee sopimuksen. Lainan tilaamisen ja rahojen saamisen välille tulisi siksi jäädä riittävästi aikaa. Markkinaoikeus kielsi yhtiötä näin ollen maksamasta yöaikaan haettua vippiä ennen kello seitsemää aamulla ja markkinoimasta vippiä nopeutta korostavilla mainoslauseilla.
Sopimusehtojen kohdalla ei markkinaoikeuden mukaan riitä, että yhtiö kertoo tietojen olevan kuluttajan luettavissa esimerkiksi yhtiön nettisivuilla, vaan tiedot on toimitettava esimerkiksi kuluttajan sähköpostiin ennen lainasopimuksen tekemistä. Näin turvataan se, että asiakkaalla on sopimuksesta oma kappale, johon hän voi vedota mahdollisissa riitatilanteissa.
Pikavippien merkittävä käyttäjäryhmä ovat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on vielä verrattain vähäinen kokemus oman talouden ja velan hoidosta. Siksi markkinoinnin sopimattomuutta arvioitiin erityisesti nuorten aikuisten näkökulmasta.
Kuluttajavirasto katsoo, että markkinaoikeuden ennakkopäätöksestä ilmenevät periaatteet koskevat muitakin pikavippiyhtiöitä. Virasto edellyttää, että myös ne ottavat päätöksen huomioon toiminnassaan.
Lakimuutoksia tiedossa
Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lakiesitys, joka vaikuttaa laajemminkin luottojen tarjontaan. Lakiesitys koskee pikaluottoja, jotka ovat tyypillisesti nopeasti saatavia, laina-ajaltaan lyhyitä kulutusluottoja, joiden saaminen ei edellytä vakuuksia. Laina myönnetään tekstiviestillä tai Internetissä tehtävän lainahakemuksen perusteella. Lakiesityksessä otetaan kantaa mm. todellisen vuosikoron esittämiseen ja luotonhakijan tunnistamiseen. Myös luottokiskontaa ja viivästyskoron määräytymistä koskevat säännökset on samassa yhteydessä otettu uudelleen arviointiin.
Lakiesityksen mukaan myös pienten ja lyhytkestoisten lainojen markkinoinnissa tulee jatkossa ilmoittaa luoton todellinen vuosikorko. Nykyisin tätä velvollisuutta ei ole ja luottojen vertailu on ollut hankalaa. Myös markkinaoikeuden linjaamaa lainan myöntämisen aikarajoitusta ollaan kirjaamassa lakiin.
Kiskontaa vai ei?
Esityksessä ehdotetaan rikoslain luottokiskontaa koskevaa säännöstä ajanmukaistettavaksi. Pikaluottoyhtiöiden menettelyä ei ole pidetty tutkintaan johtavana rikoslain tarkoittamana kiskontana. Voimassa olevan rikoslain säännöksen mukaan otettua tai edustettua korkoa verrataan rahoituslaitosten vastaavassa luotonannossa ottamaan korkoon. Koska rahoituslaitokset eivät ole tarjonneet pikaluottoja vastaavia luottomuotoja, mahdollisuus soveltaa voimassa olevaa säännöstä pikaluottoihin on ollut epäselvä. Ehdotuksen mukaan kiskonnan rangaistavuus edellyttää, että koron tai muun taloudellisen edun ja luotonantajan suorituksen välinen epäsuhta on selvä.
Ei ole mahdollista asettaa tiettyä todellisen vuosikoron määrää, jonka ylittyessä kyse olisi aina kiskonnasta, koska kyse on säännöksessä mainittujen seikkojen nojalla tehtävästä kokonaisarvioinnista. Pienissä ja lyhytaikaisissa luotoissa luoton todellinen vuosikorko voi nousta korkeaksi ilman, että kyse on kiskonnasta. Näissä luotoissa esimerkiksi huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn kuuluvista toimista aiheutuvat, luoton suuruudesta riippumattomat kustannukset vaikuttavat luoton todelliseen vuosikorkoon enemmän kuin suuremmissa ja pidempiaikaisissa luotoissa. Toisaalta tämä merkitsee sitä, että määrältään suuremmissa ja pidempiaikaisissa luotoissa kiskonnasta voi olla kyse, vaikka luoton todellinen vuosikorko olisi pienempikin, koska näillä kustannuksilla on vähäisempi vaikutus todelliseen vuosikorkoon.
Viivästyskoron muutos ei vaikuta pikaluottomarkkinoilla
Luotonantajan oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa ollaan rajoittamassa. Uudistus koskisi kaikkia kulutusluottoja ja on kuluttajan kannalta merkittävä. Jos luoton alkuperäinen korko on viivästyskorkoa korkeampi, tämän korkeamman koron perimistä saisi jatkaa enintään puoli vuotta velan erääntymisestä. Uudistus parantaisi maksuvaikeuksissa olevien kuluttajien mahdollisuuksia selviytyä veloistaan.
Viivästyskorot eivät kuitenkaan ole olleet ongelma pikaluotoissa, sillä niistä ei yleensä veloiteta korkoa vaan käsittely- ja toimituskuluja. Vaikka kulut todelliseksi vuosikoroksi muutettaessa ovat todella isoja lukuja, ei viivästystilanteessa velalliselta voida kuitenkaan velottaa todellisen vuosikoron suuruista viivästyskorkoa. Näiden käsittely- ja toimituskulujen perimistä ei voida jatkaa viivästysaikana, vaan silloin sovelletaan perintälain lakisääteisiä perintäkulukattoja.
Sääntelyn lisäksi vastuullisuutta luotonantoon
Kaikkiin pikaluottojen tarjonnassa esiintyneisiin ongelmiin ei voida puuttua lainsäädännöllä. Lakiuudistuksesta lausunut eduskunnan lakivaliokunta katsookin, että velkaongelmien ennalta ehkäisemiseksi on tärkeää muun muassa parantaa kuluttajien, erityisesti nuorten, valmiuksia ymmärtää oman talouden hallintaa sekä kiinnittää huomiota sosiaalisen luototuksen saatavuuteen. Myös talous- ja velkaneuvonnan resurssien riittävyys on turvattava.
Elinkeino-oikeudellisesti pikaluottojen tarjonta ei edellytä rekisteröintiä tai toimilupaa, eivätkä pikaluottoyritykset kuulu Finanssivalvonnan tai muun vastaavan viranomaisvalvonnan piiriin. Ongelmana on pidetty sitä, että toiminnan harjoittajat ovat vaihtuneet nopeasti. Eduskunnan lakivaliokunta onkin mietinnössään kiirehtinyt mm. rekisteröintiä ja vastuullista luotonantoa koskevan lainsäädännön sorvaamista ja vaatinut laajempaa ja tehokkaampaa viranomaisvalvontaa.
Lue lisää:
Tiedote Markkinaoikeuden päätöksestä