Kuluttajavirasto haravoi viime syksynä 60 eri pikavippinimikkeen www-sivut. Suurin osa jätti sopimusehdot toimittamatta luotonottajalle henkilökohtaisesti ja vain alle puolet noudatti taloudenhallinnan neuvottelukunnan suositusta ilmoittaa luoton todellinen vuosikorko.
Tähän mennessä tekstiviestivipit ovat työllistäneet useita eri viranomaisia ja niiden toimintaa on tarkasteltu lukuisista eri näkökulmista. Kuluttajavirasto on laatinut tekstiviestiluotoille perussäännöt, joita esiteltiin mm. viime keväänä alalle järjestetyssä seminaarissa. Virasto myös vei alkukeväästä pikavippiyritys Atlas Investin markkinaoikeuteen lainvastaisten sopimusehtojen ja puutteellisen markkinoinnin takia. Yritys ei myöskään toimittanut asiakkaalle luoton sopimusehtoja.
Oikeusministeriö perusti viime vuoden lopulla työryhmän, jossa pohditaan pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamista. Kuluttajavirasto osallistuu työryhmään, jonka odotetaan saavan työnsä päätökseen vuoden loppuun mennessä. Työryhmän odotetaan erityisesti ottavan kantaa siihen, pitäisikö todellisen vuosikoron ilmoittamista vaatia myös pienten lainojen kohdalla sekä siihen, kuinka lainanhakijan luotettava tunnistaminen voidaan taata.
Henkilöllisyyden luotettava tunnistaminen haasteena
Pikavippien yhtenä merkittävänä ongelmana on ollut luotonhakijan tunnistaminen. Kuluttajavirasto ohjeisti alaa tunnistamiseen liittyen jo kesällä 2006. Vippiyritysten käyttämissä järjestelmissä on turvallisuusaukkoja, joten yritysten vastuu väärinkäytöstilanteissa korostuu. Yrityksen tulisi aina ryhtyä tutkimaan asiaa ja keskeyttää mahdolliset perintätoimet, jos kuluttaja ilmoittaa henkilöllisyytensä väärinkäytöstä.
Myös tietosuojavaltuutettu on ohjeistanut yrityksiä tunnistamiseen liittyen. Ohjeistuskampanjan yhteydessä Tammi Rahoitus –niminen yritys vietiin vuoden alussa Tietosuojalautakuntaan. Tammi Rahoitus tarkisti pikaluottoa myöntäessään vain sen, että yrityksen verkkosivuilla olevaan lainahakemukseen täytetyt tiedot vastasivat varmistustekstiviestin vastaanottavan puhelinnumeron haltijan tietoja. Varmistus perustui siihen olettamaan, että koska lainan hakijalla on hakutilanteessa hallussaan puhelinliittymän tilaajan henkilö- ja osoitetiedot, hän on liittymän oikea omistaja ja lainan hakija. Tietosuojalautakunta katsoi, ettei Tammi Rahoituksen käytäntö täyttänyt henkilötietolain huolellisuusvaatimuksia, koska se mahdollisti väärän henkilön rekisteröitymisen lainan hakijaksi. Yritys sai määräyksen muuttaa tunnistamiskäytäntöjään vahvemmiksi.
Mainoksissa yllytetään edelleen ottamaan luottoa kevyin perustein
Kuluttajavirasto on paimentanut viime vuosina pikaluottoja markkinoivia yrityksiä markkinoinnin ja sopimusehtojen osalta. Silti alalla törmätään edelleen epäasiallisiin houkuttelukeinoihin, joilla kuluttajia yllytetään ottamaan luottoa harkitsemattomasti.
Esimerkiksi Suomen Viestilaina Oy vetosi kampanjallaan nuoriin arpomalla kaksi kolmen päivän lippua Rauman Juhannus –festivaaleille. Luottosuhteeseen ei ole asiallista houkutella alennuksilla tai muilla hyvityksillä. Erityisen tuomittavaa oli houkutella luottosuhteeseen nuoria, joihin festivaalilipuilla selvästi vedottiin. Kuluttajaviraston puututtua kampanjaan, yritys poisti mainoksen verkkosivuiltaan.
Risicum Capital Oy puolestaan mainosti pikavippejään korostaen lainansaannin nopeutta bussissa iskulauseella ”Kun tilaat rahat Hakaniemestä, ne ovat tililläsi Rautatientorilla” ja verkkosivuillaan ”rahat tilillesi todella nopeasti. Parhaimmillaan jopa viidessä minuutissa.” On sopimatonta yllyttää kuluttajia ottamaan lainaa hetken mielijohteessa lupaamalla salamannopeaa palvelua. Yritys poisti yllyttävät mainoslauseet Kuluttajaviraston huomautuksen jälkeen ja sitoutui olemaan käyttämättä niitä vastaisuudessakaan.
Yhteispohjoismainen ongelma
Matkapuhelimella tilattavat pikavipit ovat muodostuneet ongelmaksi kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismaiset kuluttaja-asiamiehet keskustelivat aiheesta kokouksessaan vuoden alussa. Kuluttaja-asiamiehet pitivät tärkeänä, että markkinoilla on tarjolla pienlainoja, sillä myös pienituloisilla kuluttajilla on tarvetta jaksottaa taloutensa tuloja ja menoja luottojen avulla. Kuitenkin tällä hetkellä pikaluottojen aggressiivinen markkinointi, korkeat korot ja epäselvät sopimusehdot aiheuttavat jatkuvasti ongelmia kuluttajille.
Ruotsin kuluttaja-asiamies on ilmoittanut erään yrityksen valtakunnansyyttäjälle koronkiskonnasta. Ilmoitus ei kuitenkaan johtanut rikosprosessiin. Suomessa keskusrikospoliisi tutkii koronkiskontaa.
Lue lisää:
Pikavippiyritys markkinaoikeuteen (AKu 2/2008)