Monissa maissa organisoidaan finanssialan valvontaa uudella tavalla, jossa myös kuluttajaviranomaiset ovat mukana. Myös velallisen asemaa parantavia lainsäädäntöhankkeita on vireillä.
Suomessa valvontavastuu rahoitus- ja luottoasioissa on jo kymmeniä vuosia ollut sekä kuluttaja-asiamiehellä että Finanssivalvonnalla (aiemmin Rahoitustarkastuksella). Kuluttaja-asiamiehen mandaatti perustuu laajaan yleistoimivaltaan, joka koskee kaikkea kuluttajakauppaa ja siten myös finanssipalvelujen tarjontaa – tehtävänä on valvoa, että kuluttajansuojalakia noudatetaan. Laaja tarkastelukulma auttaa varmistamaan, että kuluttajakaupan säännösten keskeiset periaatteet tulevat otetuksi huomioon yhtenäisellä tavalla kaikilla toimialoilla, kuten on tilanne esim. sähkö- ja telepuolella.
Finanssivalvonnalla ja kuluttaja-asiamiehellä on rinnakkainen toimivalta ja lakisääteinen velvollisuus toimia yhteistyössä. Kuluttajavirasto pitää tätä suomalaista mallia joustavana ja virastojen rooleja toisiaan täydentävinä kummankin oman erityisosaamisen ja tarkastelunäkökulmien erilaisuuden vuoksi. Kuluttaja-asiamiehen näkökulma liittyy nimenomaan kuluttajan asemaan, Finanssivalvonnan vastuulla on asiakkaan asema myös silloin, kun asiakkaana on yritys, ja toimijoiden vakavaraisuusvalvonta.
Finanssikriisin myötä eri kansainvälisillä foorumeilla on nyt ryhdytty vaatimaan kuluttajaviranomaisten roolin vahvistamista finanssialan valvonnassa ja pohtimaan sääntelyn tarvetta nimenomaan kuluttajan näkökulmasta. Suomessa tilanne on onneksi ollut toisenlainen, mikä ilmenee mm. luottoehtojen sisällössä. Monissa maissa finanssivalvonta on keskittynyt vakavaraisuuden valvontaan, jolloin markkinointi- ja sopimusehtomenettelyjen valvonta on jäänyt vähemmälle huomiolle tai on syntynyt jopa ristiriitaa valvontanäkökohtien kesken.
Pohjois-Amerikassa uutta sääntelyä ja viranomaisia
Yhdysvalloissa hallitus on kesäkuussa esittänyt uuden kuluttajaviranomaisen perustamista (Consumer Financial Protection Agency CFPA), jonka tehtäviin kuuluisi luotto-, talletus- ja maksuliikennemarkkinoiden kuluttajansuojasta huolehtiminen. Keskeisiä edistettäviä arvoja ovat läpinäkyvyys, selkeys, kohtuus, vastuullisuus ja saatavuus. Viraston perustaminen on osa presidentti Obaman laajempaa finanssialan sääntelyohjelmaa (Financial Regulation Plan). Vireillä on myös uuden yhteistyöelimen perustaminen (Financial Services Oversight Council). Sen tehtäväksi tulisi koordinoida sääntelyä ja riitojen ratkaisua sekä tunnistaa merkkejä mahdollisista uusista riskeistä.
Kanadassa on jo vuodesta 2001 toiminut erityinen finanssialan kuluttajavirasto (Financial Consumer Agency of Canada FCAC). Sen tehtävänä on mm. valvoa kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista finanssialalla sekä tuottaa kuluttajille kaupallisesti riippumatonta ja helposti ymmärrettävää tietoa finanssipalveluista.
Finanssikriisin johdosta Kanadassa ollaan uudistamassa luottoja koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on rajoittaa käytäntöjä, jotka eivät ole suotuisia kuluttajille. Vastuulliseen luotonantoon pakottaa mm. säännös, jonka mukaan luotonantaja ei saa enää nostaa asiakkaan luottorajaa ilman tämän nimenomaista suostumusta. Saldorajan ylitysmaksuja ei saa periä, jos ylitys johtuu yritysten tekemistä varauksista eikä tosiasiallisesta luoton käytöstä. Lisäksi kuluttajalle on tarjottava kuukausittain etukäteistietoa tiedossa olevista koronmuutoksista – tämä mahdollistaa sen, että kuluttaja voi tehdä oman taloutensa kannalta järkeviä päätöksiä. Kuluttajalle on myös kerrottava esimerkin avulla, miten kauan hänen kestää maksaa luotto minimikuukausilyhennyksin – harva nimittäin tulee hahmottaneeksi, että esimerkiksi 1000 euron luoton takaisinmaksu minimilyhennyksin 18 %:n korolla kestää 10 vuotta. Minimilyhennysten käyttö on kannattavaa lainanantajalle, mutta epäsuotuisaa kuluttajalle – jos hänellä vain on varaa, hänen kannattaa lyhentää lainaansa nopeammin. Tällaisiin asioihin lainanantajan olisi jatkossa kiinnitettävä asiakkaan huomiota.
Kansainväliset järjestöt aktiivisina
Finanssialan kuluttajansuojakysymykset ovat olleet esillä kevään aikana myös OECD:ssä. Kesäkuussa OECD julkisti suosituksensa kuluttajien taloudellisen tietämyksen lisäämiseksi. Finanssikriisin analysointi on johtanut päätelmään, että taloudelliseen lukutaitoon ja kuluttajansuojaan liittyviin kysymyksiin on finanssialan valvonnassa ja sääntelyssä kiinnitetty liian vähän huomiota. OECD:n suosituksia esitellään tarkemmin toisaalla tässä lehdessä.
Myös EU:ssa ollaan uudistamassa finanssialan valvontajärjestelmää. Toukokuussa EU:n komissio julkisti asiasta suunnitelman, ja siitä järjestettiin julkinen kuuleminen, joka päättyi heinäkuussa. Euroopan kuluttajajärjestöjen liitto BEUC on kritisoinut suunnitelmaa siitä, ettei siinä ole sen mielestä otettu kuluttajansuojanäkökulmaa tarpeeksi huomioon.
Syyskuun alussa komissio kuulee eri tahoja vastuullisesta luotonannosta, mikä on tärkeää siitä syystä, että tunnustetaan yritysten vastuullisuuden tarve. Tähän asti on pikemminkin korostettu kuluttajien vastuuttomuutta.
BEUC on laajemminkin ottanut kantaa finanssikriisin jälkihoitoon ja tarpeisiin kehittää finanssipalvelujen kuluttajansuojaa. BEUC on tiivistänyt keskeiset kehittämiskohteet Ruotsin puheenjohtajuuskauden evästyksissään.
Lue myös:
BEUCin evästykset
OECD peräänkuuluttaa taloudellista lukutaitoa ja vahvaa kuluttajansuojaa