Euroopan komissio on esittänyt uutta kuluttajanoikeusdirektiiviä, jolla tähdätään kuluttajansuojan parantamiseen koko EU:ssa. Suomalaisen kuluttajan osalta suoja kuitenkin osin heikentyisi direktiivin myötä. Vaikutukset eivät myöskään kestävän kehityksen näkökulmasta ole pelkästään toivottavia.
Uudessa direktiivissä koottaisiin yhteen nykyiset neljä EU:n kuluttajansuojadirektiiviä, joissa käsitellään kohtuuttomia sopimusehtoja, kauppaa ja takuita, etämyyntiä ja kotimyyntiä. Suomen kannalta uudistus on muutos huonompaan, ja täällä jouduttaisiin osin luopumaan korkeasta kuluttajansuojan tasosta.
Kestävän kehityksen kannalta huolestuttavaa on direktiivin mahdollinen vaikutus kulutustuotteiden kestoikään. Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen ovat keskeisessä roolissa Suomen hallituksen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa.
Lyhyt vastuu, entistä huonompi kestävyys – turvaksi maksullinen lisätakuu?
Komissio sementoisi yrityksen vastuun myymistään tuotteista kahteen vuoteen kaupanteosta. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi jääkaapin, pesukoneen tai auton elinkaaren olisi mieluummin pidennyttävä kuin lyhennyttävä. Jos vastuu toimivuudesta siirtyy kuitenkin pois myyjältä jo kahdessa vuodessa, jää tuotteen kestävyyteen panostaminen vain valmistajien yhteiskuntavastuun varaan. Se taas ei välttämättä toimisi, koska valmistajilla ei enää olisi lakisääteistä vastuuta.
Suomessa Kuluttajariitalautakunnan ratkaisujen mukaan kaksi vuotta ei ole ollut maksimi kestoikä, jonka tuotteen voidaan olettaa kestävän normaalissa käytössä. Esimerkiksi kodinkoneiden osalta kestoikä on yleensä arvioitu paljon takuuaikaa pidemmäksi.
Direktiivi tuonee parannusta sellaisten jäsenvaltioiden kuluttajansuojaan, joissa kestoikään ei ole voinut aikaisemmin vedota tuotteen lakattua toimimasta. Jos kestoiästä kuitenkin linjataan näin tarkkaan koko Euroopan tasolla, voi valmistuksen laatu ja tuotteiden korjattavuus heiketä. Myös kuluttajille kaupattavat maksulliset lisätakuut todennäköisesti lisääntyisivät.
Luottamus verkkokauppaan ei lisäänny maksuilla
Direktiivin yhtenä tarkoituksena on ollut lisätä rajat ylittävää kauppaa kuluttajien keskuudessa. Toistaiseksi esteeksi on koettu se, että kuluttaja ei rohkene ostaa toisesta maasta, jonka kuluttajansuoja saattaa olla heikompi. Tähän direktiivi tuokin helpotusta, mutta suomalaista kuluttajaa direktiivi ei rohkaise. Suomessa verkkokaupasta on voinut luottavaisin mielin tehdä ostoksia, sillä etämyyntisäännökset ovat taanneet, että tuotteen voi maksutta lähettää takaisin, jos se ei miellytä, usein vielä yritysten asiakaspalvelumenettelyssä. Direktiivin mukaan palautuksesta aiheutuvat kulut kuitenkin tulisivat kuluttajan maksettavaksi.
Uusilla säännöillä rohkaistaan yrityksiä ylittämään rohkeasti valtioiden rajat verkkokaupan avulla. Tästä näkökulmasta palautusmaksun sälyttäminen kuluttajalle onkin perusteltua. Palautukset varmasti vähenevät, mutta onko asiakas halukas enää jatkamaan asiakassuhdetta uudella tilauksella, kun väärän ostoksen palautus ei toimikaan sutjakkaasti. Verkkokaupan suurin ongelma ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut tarjonnan puute, vaan nimenomaan kuluttajien heikko luottamus mm. verkkokaupan turvallisuuteen. Verkossa tuotetta ei voi kokeilla, joten palautuksen maksuttomuus on ollut avainasemassa siinä, että kuluttaja ylipäätään edes harkitsisi asioivansa kaupan sijasta verkkokaupassa. Tyypillistä verkkokaupan ongelmaa, viivästystä, direktiivissä ei käsitellä lainkaan . Myös kotimyynnin osalta voidaan kysyä, lisääntyykö sen suosio, jos tuotteet pitää itse omalla kustannuksellaan palauttaa.
EU-maiden ja Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä kuluttajanoikeusdirektiivi, ennen kuin se tulee voimaan. Direktiivistä kaavaillaan täysharmonisoivaa, eli jäsenmaat eivät saisi omassa sääntelyssään poiketa siitä.
Lue lisää:
Direktiiviehdotus