Asumisoikeusasuminen
Asunto-osakekauppa
Kiinteistönvälitys
Kuntotarkastukset
Omakotitalo- ja kiinteistökauppa
Rakentaminen
Remontointi
Vuokra-asuminen
Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa asiallisesti. Normaalikin asuminen kuitenkin kuluttaa huoneistoa, josta vastuu on vuokranantajalla. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle sellaiset asuntoon kohdistuvat vahingot, jotka hän on aiheuttanut tahallisesti, laiminlyönnin tai muun huolimattomuuden seurauksena.
Normaaliin kulumiseen kuuluvat esim. seinälle asennetun ruuvihyllyn jättämät reiät, sängynjalkojen painosta lattiaan tulleet jäljet ja rasvan tarttuminen uuniin. Sen sijaan jos esimerkiksi lattiapäällysteet ovat rikkoontuneet esineiden siirtämisestä, pudottamisesta tai nostamisesta, kyseessä ei ole normaali kuluminen.
Vuokralainen voi vuokrata vuokraamansa huoneiston edelleen yhdelle tai useammalle omalle vuokralaiselleen (jälleenvuokralainen). Jälleenvuokraus edellyttää vuokranantajan lupaa.
Lue lisää: Vuokraaminen
Irtisanomisperusteista on säädetty laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta. Määräaikaisissa vuokrasopimuksissa irtisanominen on mahdollista vain lain tarkoittamissa erityistilanteissa. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua.
Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on 6 kk, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Muussa tapauksessa aika on 3 kk. Vuokralaisen irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on aina yksi kuukausi.
Vesimaksu voi olla joko vuokraan sisältyvä tai erillinen maksu. Jos vesimaksun perimisestä ei mainita vuokrasopimuksessa erikseen, vesimaksu sisältyy vuokraan. Vesimaksu voidaan periä joko kulutuksen tai henkilöluvun perusteella.
Lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokranalennusta siltä ajalta, jolloin asunto on puutteellisessa kunnossa vuokralaisesta riippumattomista syistä. Vuokranalennuksen määrä riippuu siitä, kuinka olennaisesti asunnon käyttö on estynyt.
Vuokravakuus on olemassa siltä varalta, että vuokralainen aiheuttaa vuokranantajalle vahinkoa. Jos vuokralainen ei korvaa aiheuttamaansa vahinkoa, esimerkiksi maksamatta jääneitä vuokria tai huoneistolle aiheuttamaansa vahinkoa, vuokranantaja voi periä saatavansa vakuudesta. Jos vuokranantaja väittää, että vuokralainen on vahingoittanut huoneistoa, todistustaakka tästä on vuokranantajalla. Riitojen välttämiseksi olisikin molempien osapuolten kannalta toivottavaa, että vuokrasuhteen alkaessa ja päättyessä tehtäisi huoneiston yhteinen katselmus. Alkukatselmuksessa kirjataan huoneiston kunto muistiin ja loppukatselmuksessa verrataan muistiinpanoja huoneiston kuntoon.
Vuokra-asunnon kunnossapidosta voidaan sopia vuokrasopimuksessa. Jos siitä ei ole erikseen sovittu, vuokranantaja vastaa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta ja kunnossapidosta. Esimerkiksi kymmenen vuoden vuokrasuhteen jälkeen vuokranantajalla ei ole oikeutta vaatia vuokralaiselta huoneiston uudelleen tapetointia, vaikka tapetit olisivat miten huonossa kunnossa tahansa. Vuokralaisen vastuulla on hänen huoneistolle aiheuttamansa vahingot.
Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymisen jälkeinen arkipäivä. Vuokrasopimus taas päättyy sen mukaan, mitä vuokrasopimuksessa on sovittu. Silloin kun vuokralainen on irtisanojana, irtisanomisaika on yleensä kuukauden pituinen.
Irtisanomisajat lasketaan kunkin kalenterikuukauden viimeisestä päivästä. Esimerkiksi kun irtisanominen tapahtuu 27.9., irtisanomisaika lasketaan syyskuun viimeisestä päivästä ja sopimus päättyy lokakuun viimeisenä päivänä. Muuttopäivä on tällöin 1.11.
Vuokrasuhteen ehdoista sovitaan vuokrasopimuksessa. Vuokran määrästä ja vuokran tarkistamisesta voidaan sopia vapaasti vuokrasopimuksessa. Siinä voidaan sopia, että vuokranantaja saa yksipuolisesti määrätä vuokran korotuksen ajankohdan ja määrän mikäli samalla on sovittu niistä perusteista, joiden mukaan vuokraa voidaan vuokrasuhteen aikana korottaa. Vuokranantajan on ennen uuden vuokran voimaantuloa kirjallisesti ilmoitettava uusi vuokra ja sen voimaantuloajankohta.
Vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitus on aina tehtävä kirjallisesti. Vuokralaisen irtisanomisilmoituksen sisällölle ei ole olemassa vaatimuksia. Irtisanomisen syy on kuitenkin ilmoitettava silloin, jos määräaikainen vuokrasopimus irtisanotaan.
Asuntojen kuntotarkastuksia, -selvityksiä ja -tutkimuksia tekevät yksittäiset tarkastajat ja asiaan erikoistuneet yritykset. Suomessa on ns. auktorisoituja tarkastajia, jotka ovat saaneet asiaan kuuluvan koulutuksen.
Lue lisää: Kuntotarkastajan valinta ja sopimus
Asunnon kunnossapidosta vastaa asunnon omistaja. Asukas voi tehdä asuntoon kunnossapito- ja korjaustöitä ilmoittamalla siitä asunnon omistajalle. Suurempiin muutostöihin tarvitaan asunnon omistajan lupa. Omistajan suostumuksella tehdyistä töistä voi asunnosta luovuttaessa pyrkiä saamaan korvausta.
Lue lisää: Asumisoikeusasuminen
Asumisoikeutta ei voi myydä vapaasti. Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla asiasta asunnon omistajalle. Asumisoikeusasukkaat voivat keskenään sopia asuntojensa vaihtamisesta. Asunnon voi myydä omistajan välityksellä kunnan hyväksymälle henkilölle. Kun asukas päättää luopua asumisoikeudestaan, hän saa takaisin asuntoon sijoittamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä korotettuna.
Ikääntynyt talo vaatii peruskorjauksia ja huoltoa. Ostajan pitää ymmärtää tämä taloa ostaessaan.
Myyjällä ei voi maksattaa talon iän vaatimia peruskorjauksia tai huoltotöitä. Peltikaton kestoiäksi lasketaan 40–60 vuotta, katon huollosta ja talon sijaintipaikasta riippuen.
Lue lisää: Vanhan omakotitalon ostaminen
Takaisin