Asumisoikeusasuminen
Asunto-osakekauppa
Kiinteistönvälitys
Kuntotarkastukset
Omakotitalo- ja kiinteistökauppa
Rakentaminen
Remontointi
Vuokra-asuminen
-
Lain mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokranalennusta siltä ajalta, jolloin asunto on puutteellisessa kunnossa vuokralaisesta riippumattomista syistä. Vuokranalennuksen määrä riippuu siitä, kuinka olennaisesti asunnon käyttö on estynyt.
Lue lisää: Vuokraaminen
Periaate on, ettei ennalta sovittua hintaa saa ylittää. Tärkeää on se, mitä hinnasta on sovittu. Onko kyseessä kiinteä hinta, enimmäishinta, suuntaa-antava hintatieto vai hinta-arvio. Jos ilmoitettu hinta on ollut arvio, lopullinen hinta saa ylittää tämän arvioin enintään 15 prosentilla. Erityisesti vanhoja asuntoja korjattaessa voi työn aikana tulla esiin yllätyksiä, joihin hinnasta sovittaessa ei osattu varautua, tai tarvetta tehdä samalla muitakin kuin alun perin sovittuja töitä. Alkuperäiseen sopimukseen kuulumattomista töistä ja niiden hinnasta on sovittava erikseen. Tällaisten lisätöiden tekemiseen on pääsääntöisesti oltava tilaajan lupa.
Lue lisää: Remontti
Oikeutta korvaukseen ei ole. Vaikka asuntoa on tarjottu myytäväksi, myyjän ei ole pakko sitä myydä. Myyjä saa myös valita, kenelle, millä ehdoin ja millä hinnalla hän asuntonsa myy. Hintapyyntö ei myöskään ole myyntihinnan yläraja. Joskus ”pyyntihinta” ylittyy, kun asunnolla on monta kiinnostunutta ostajaehdokasta.
Lue lisää: Asunnon ostaminen
Jos remontin hinnasta ja valmistusajasta kiistellään, on hyvä olla kirjallista näyttöä sovitusta. Jos sitä ei ole, on arvioitava, mikä on kohtuuhinta ja -aika kyseiselle remontille.
Huolimattomasti tehdystä laatoituksesta voi vaatia hinnanalennusta. Jos työ on täysin kelvotonta, hinnanalennus voi vastata laatoituksen uusimiskuluja.
Asumisoikeutta ei voi myydä vapaasti. Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla asiasta asunnon omistajalle. Asumisoikeusasukkaat voivat keskenään sopia asuntojensa vaihtamisesta. Asunnon voi myydä omistajan välityksellä kunnan hyväksymälle henkilölle. Kun asukas päättää luopua asumisoikeudestaan, hän saa takaisin asuntoon sijoittamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä korotettuna.
Lue lisää: Asumisoikeusasuminen
Asunnon kunnossapidosta vastaa asunnon omistaja. Asukas voi tehdä asuntoon kunnossapito- ja korjaustöitä ilmoittamalla siitä asunnon omistajalle. Suurempiin muutostöihin tarvitaan asunnon omistajan lupa. Omistajan suostumuksella tehdyistä töistä voi asunnosta luovuttaessa pyrkiä saamaan korvausta.
Asuntojen kuntotarkastuksia, -selvityksiä ja -tutkimuksia tekevät yksittäiset tarkastajat ja asiaan erikoistuneet yritykset. Suomessa on ns. auktorisoituja tarkastajia, jotka ovat saaneet asiaan kuuluvan koulutuksen.
Lue lisää: Kuntotarkastajan valinta ja sopimus
Kiinteistön kaupassa myyjä vastaa kiinteistön virheistä sekä kiinteistöstä antamistaan tiedoista.
Kuntotarkastaja tai välittäjä ei vastaa kiinteistön virheistä. Kiinteistönvälittäjän on mm. osattava kysyä myyjältä myyntitoimeksiantoa tehtäessä kiinteistön tilasta ja annettava näitä tietoja ostajalle. Kuntotarkastajan avulla pyritään saamaan puolueetonta tietoa tarkastettavan kohteen teknisestä kunnosta, vaurioriskeistä ja korjaustarpeesta. Kun on hankkimassa vähänkään iäkkäämpää omakotitaloa, on syytä tentata sekä välittäjää että kuntotarkastajaa talon mahdollisista heikoista kohdista.
Jos myyjä ei suostu neuvottelemaan virheistä, kannattaa lähettää hänelle vaatimukset kirjallisena. Tämän jälkeen ostaja voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan, joka antaa asiasta näkemyksensä myös välittäjän ja kuntotarkastajan työn osalta sekä tarvittaessa sovittelee asiaa. Asian voi viedä myös kuluttajariitalautakunnan tai käräjäoikeuden käsittelyyn.
Lue lisää Asunnon ostaminen Kuntotarkarkastus Kiinteistönvälitys
Rakennusliike vastaa työnsä laadusta kuluttajansuojalain mukaisesti. Tätä vastuuta ei poista se, että työmaalla toimii myös vastaava työnjohtaja tai erikseen palkattu valvoja. Jos he ovat rikkoneet omaa sopimustaan ja valvontatehtäviä on laiminlyöty, tilaaja voi vaatia hyvitystä myös heiltä. Hyvitystä voi vaatia yhteisvastuullisesti rakennusliikkeeltä ja työnjohtajalta.
Rakennusvalvoja on puolestaan viranomainen eikä kuluttajaviranomaisten toimivaltaan kuulu käsitellä viranomaisten vastuuta. Lähtökohta on kuitenkin se, että rakennusvalvonta vastaa varsin harvoin itse rakennustyön virheellisyydestä.
Lue lisää: Talopaketit
Tilaajalla on oikeus olla maksamatta se osuus laskusta, joka koskee viivästyneen tavarantoimituksen tai virheellisen työn arvoa. Koko hintaa ei voi automaattisesti pidättää. Vastaavan työnjohtajan ammattitaitoa kannattaa käyttää viivästyksen tai virheellisen työn osuuden arvioimisessa rahana. Myös kuluttajaneuvonnasta voi kysyä neuvoa pelisäännöistä. Kun virheet on korjattu tai viivästynyt tavara toimitettu, kyseisen laskun loppuosa pitää maksaa.
Irtisanomisperusteista on säädetty laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta. Määräaikaisissa vuokrasopimuksissa irtisanominen on mahdollista vain lain tarkoittamissa erityistilanteissa. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua.
Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on 6 kk, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Muussa tapauksessa aika on 3 kk. Vuokralaisen irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on aina yksi kuukausi.
Vuokralainen voi vuokrata vuokraamansa huoneiston edelleen yhdelle tai useammalle omalle vuokralaiselleen (jälleenvuokralainen). Jälleenvuokraus edellyttää vuokranantajan lupaa.
Vuokra-asunnon kunnossapidosta voidaan sopia vuokrasopimuksessa. Jos siitä ei ole erikseen sovittu, vuokranantaja vastaa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta ja kunnossapidosta. Esimerkiksi kymmenen vuoden vuokrasuhteen jälkeen vuokranantajalla ei ole oikeutta vaatia vuokralaiselta huoneiston uudelleen tapetointia, vaikka tapetit olisivat miten huonossa kunnossa tahansa. Vuokralaisen vastuulla on hänen huoneistolle aiheuttamansa vahingot.
Kyseessä lienee salainen virhe, koska kosteutta ei kuntotarkastuksessa ollut havaittu. Salaisen virheen korjauskustannukset pitää olla merkittävät talon kauppahintaan nähden, jotta oikeus hinnanalennukseen syntyy. Toisaalta seitsemän vuotta sitten tehty kylpyhuoneremontti on todennäköisesti nostanut talon kauppahintaa. Hinnanalennusta voi vaatia.
Lue lisää: Vanhan omakotitalon ostaminen
Takaisin