Rakentamisella on huomattavia ympäristövaikutuksia. Rakentamiseen ja rakennusten käyttöön kuluu noin 40 prosenttia kaikesta energiasta ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan hiilidioksidipäästöistä.
Kaiken rakentamisen tulisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan perustua kestävään kehitykseen. Energiataloudellisuus, kestävyys, korjattavuus, terveellisyys, monikäyttöisyys sekä rakennuskulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat ekologisen rakentamisen lähtökohtia.
Ekologista asumista edistävät muun muassa:
Perustuu perinteisiin rakennusmateriaaleihin ja menetelmiin, kuten puu- ja hirsirakenteisiin, luonnonmukaiseen ilmanvaihtoon ja perinteisiin maaleihin ja pinnoitteisiin. Suosii vanhojen rakennusten korjausrakentamisessa perinteisiä ratkaisuja ja alkuperäisiä materiaaleja ja rakenteita.
Matalaenergiatalot kuluttavat puolet vähemmän energiaa kuin rakennusmääräysten mukaan rakennetut talot. Passiivitalot kuluttavat vain 10–20 % energiaa verrattuna normien mukaan rakennettuihin taloihin.
Todistuksessa esitetään omakotitalon energiatehokkuus kodinkoneista tutulla asteikolla A:sta G:hen. Todistus tarvitaan rakennuksen käyttöönoton, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Ennen lain voimaantuloa (v. 2008) valmistuneille pientaloille energiatodistus on vapaaehtoinen.
Erilaisia uusiutuvan energian muotoja, kuten lämpöpumppuja, pellettikattiloita ja -uuneja, aurinkolämpö- ja sähkölaitteita sekä muuta uusiutuvaa energiaa on tarjolla entistä kilpailukykyisempään hintaan. Myös vanhoja lämmitysjärjestelmiä kannattaa saneerata energiaa säästäviksi tai uusiutuvaan energiaan perustuviksi.
Sisäilman laatu ja rakennusmateriaalien turvallisuus ovat olennaisia kysymyksiä, koska vietämme yhdeksän tuntia kymmenestä sisätiloissa. M 1 -sisäilman laatumerkin ja rakentamisen ympäristömerkkien ja -selosteiden avulla voi vertailla rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia.