Kuluttajapolitiikka on sisämarkkinoiden seuraavan vaiheen keskiössä. Sekä hallitusohjelmassa että EU:n uudessa kuluttajapoliittisessa strategiassa vuosiksi 2007-2013 elinkeino-, kilpailu-, sisämarkkina- ja kuluttajapolitiikka kietoutuvat yhteen.
Yksityisen kulutuksen osuus on 58 % EU:n BKT:stä, joten sen rooli talouden vauhdittajana on merkittävä. Sisämarkkinat ovat kuitenkin edelleen hajanaiset, ja tehostamisen varaa on paljon. Kilpailukykyä ja innovaatioita haetaan asettamalla kuluttajien tarpeet ja luottamusta tukevat hankkeet etusijalle. Pelisääntöjen selkiyttäminen suojantasosta tinkimättä on tärkeää sekä yrityksille että kuluttajille.
Kuluttajapolitiikka on luonteeltaan poikkileikkaavaa ja kuluttajan asemaan vaikuttavia päätöksiä tehdään lähes kaikilla hallinnonaloilla. Sen vuoksi EU:n perustamissopimusta myöten on korostettu, että kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa huomioon kuluttajien edut ja päätösten vaikutukset kuluttajan asemaan markkinoilla.
Kuluttajapoliittiset ohjelmat tarjoavat tähän käytännön apua määrittämällä yhteiset tavoitteet ja painopisteet eri hallinnonalojen päätöksentekoon. Suomen nykyinen kuluttajapoliittinen ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitusohjelman mukaan uutta aletaan valmistella, ja siinä otetaan huomioon EU:n uuden kuluttajapoliittisen strategian linjaukset.
EU:n kuluttajapoliittisen strategian kolme keskeistä tavoitetta ovat:
- EU:n kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen: Kuluttajien asettaminen etusijalle hyödyttää kansalaisia mutta kannustaa myös kilpailua merkittävästi. Kuluttajat, joilla on vaikutusmahdollisuuksia, tarvitsevat todellista valinnanvaraa, täsmällistä tietoa, markkinoiden avoimuutta sekä luottamusta, joka seuraa tehokkaasta suojasta ja toimivista oikeuksista.
- EU:n kuluttajien hyvinvoinnin parantaminen hintojen, valinnanvaran, laadun, monipuolisuuden, kohtuuhintaisuuden ja turvallisuuden kannalta: Kuluttajien hyvinvointi on keskeistä hyvin toimiville markkinoille.
- Kuluttajien tehokas suojeleminen vakavilta riskeiltä ja vaaroilta, joita he eivät voi torjua yksilöinä: Korkeatasoinen suoja riskejä vastaan on olennaisen tärkeää kuluttajien luottamuksen saavuttamiseksi.
Näitä toteutetaan viiden painopisteen kautta:
- Parannetaan kuluttajapolitiikan seurantaa. Tietoa tarvitaan mm. markkinoiden perustekijöistä kuten turvallisuuden, asiakastyytyväisyyden, hintojen ja valitusten kehityksestä. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan päättäjien ja täytäntöönpanijoiden on tiivistettävä yhteistyötään.
- Parannetaan kuluttajansuojaa koskevaa sääntelyä. Ensinnäkin yhtenäistetään ja päivitetään eri aikoina syntyneitä yksittäisiä direktiivejä. Toiseksi pyritään soveltamaan perusoikeuksia uuden digitaalisen talouden toimintaympäristöön. Komission tavoitteena on myös, että kuluttajapolitiikka toimisi paremman sääntelyn mallikappaleena, minkä vuoksi kaikille lainsäädäntöehdotuksille tehdään vaikutustenarviointi.
- Parannetaan täytäntöönpanoa ja oikeussuojaa. Tavoitteena on, että kuluttajat voivat tehdä ostoksia missä tahansa EU:n kolkassa kulmakaupoista verkkokauppoihin luottaen siihen, että kuluttajansuoja on yhtäläisen tehokas kaikkialla. Siksi on varmistettava, että eri lainsäädännölliset, institutionaaliset ja hallinnolliset toimenpiteet pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että ne johtavat yhteistyöhön, josta on etua sekä kuluttajille että yrityksille.
- Parannetaan kuluttajille suunnattua tiedotusta ja valistusta.
- Parannetaan kuluttajien asemaa muussa EU-politiikassa ja –lainsäädännössä. Erityisesti sisämarkkina-, yritys-, ympäristö-, rahoituspalvelu-, liikenne-, kilpailu-, energia- ja kauppapolitiikka vaikuttavat kuluttajan asemaan. Tärkeää on, että ns. heikkojen kuluttajien asema turvataan varsinkin peruspalveluja kehitettäessä. Yleishyödyllisten palvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta on turvattava. Niiden sääntelyssä otetaan huomioon horisontaaliset kuluttajaoikeudet.
Vaikka hallitusohjelmassa varsinaisen kuluttajapolitiikan osuus on vain muutama rivi, ohjelmassa on useita hankkeita, jotka vaikuttavat kuluttajan asemaan.
Viestintäpolitiikassa painotetaan kansalaisten luottamusta arjen tietoyhteiskuntapalveluihin ja erityisesti lasten ja nuorten turvaa digitaalisessa ympäristössä. Julkisia palveluja kehitetään tilaaja-tuottajamallin, palveluseteleiden ja laadun valvonnan avulla. Elinkeinopolitiikassa panostetaan yritysten liiketoimintaosaamisen parantamiseen.
Kuluttajanäkökulma liittyy myös muiden politiikkalohkojen valmisteltaviin ohjelmiin, kuten asuntopoliittiseen toimintaohjelmaan, lasten ja nuorten kehittämisohjelmaan, tietoyhteiskuntastrategian toimintaohjelmaan ja paremman sääntelyn toimintaohjelmaan.
Tehokkuutta ja parempia toimintaedellytyksiä myös kuluttajapolitiikkaan haetaan hallinnollisilla hankkeilla, kuten elinkeinoministeriön perustamisella, aluehallinnon uudistamisella ja markkinaoikeuden kehittämisellä.
Lue lisää
EU:n kuluttajapoliittinen strategia vuosiksi 2007–2013 (pdf)