Kuluttajansuojalaki 2 luku

Uusi asetus – vertailu vanhaan ratkaisukäytäntöön

Asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa tuli voimaan lokakuun alussa samalla, kun kuluttajansuojalain markkinointisäännöksiä uudistettiin. Asetus listaa menettelyt, jotka katsotaan aina sopimattomiksi kuluttajakaupassa. Kuluttajaviraston aikaisempi ratkaisukäytäntö on kulkenut linjassa asetuksen kanssa. Tässä katsauksessa käydään läpi asetuksen kohtia vanhan ratkaisukäytännön valossa.

1 § Harhaanjohtava menettely

Asetus kohta 4. Kuluttajaoikeuden linjauksessa Yrittäjä ja markkinoinnin virhetilanteet (v. 2004) todetaan: ” Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että tarjouksessa oleva hinta, tarjouksen rajoitukset ja muut tiedot on merkitty mainokseen oikein. Kuluttajalla on oikeus odottaa, että tuotetta on saatavilla. Erikoistarjousmarkkinoinnissa elinkeinonharjoittajan huolellisuusvelvollisuus on korostunut, koska erikoistarjousmarkkinoinnin osalta kuluttaja halutaan liikkeeseen nimenomaan ostamaan tarjottu tuote.”

Asetus kohta 5 . Erityisesti menettely, jossa kehotetaan ostamaan kulutushyödyke tiettyyn hintaan ja elinkeinonharjoittaja sen jälkeen kieltäytyy toimittamasta sitä kohtuullisessa ajassa tarkoituksenaan edistää jonkin toisen kulutushyödykkeen myyntiä. Kuten HE:ssä 32/2008 on todettu, em. menettely on kielletty Markkinatuomioistuimen aikaisemmassa ratkaisukäytännössä. Päätöksessä MT:1999:007 ja MT:2002:006 Markkinatuomioistuin toteaa:” Yhtiö oli käyttämällä markkinoinnissaan lupausta, jonka mukaan yhtiö etsii loppuneen tarjoustuotteen tilalle vastaavan tai kalliimman tuotteen, ilmoituksena siitä, että tuotteita on saatavilla rajoitetusti tai kuluttajille annettuna erityisenä etuna, menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti”.

Lisäksi kuluttajaoikeuden linjauksessa Verkkokaupan markkinointi ja sopimusehdot (v. 2007) todetaan sitovan sopimuksen syntyneen, kun kuluttaja on hyväksynyt internetissä olevan tarjouksen esim. tilaamalla tuotteen internetsivulla olevalla tilauskaavakkeella. Internetmarkkinoinnin sitovuus perustuu mahdollisuuteen nopeasti päivittää sivuilla olevia tietoja tarjolla olevista tuotteista ja niiden hinnoista.

Asetus kohta 7. Aikaisemmassa ratkaisukäytännössämme olemme kuluttajansuojalain markkinointia koskevan yleislausekkeen nojalla pitäneet sellaista markkinointia sopimattomana, jossa palveluja markkinoidaan ja myydään suomen kielellä kertomatta, että sopimuksen solmimisen jälkeisenä aikana asiointi ei ole mahdollista suomen kielellä. Esimerkiksi lentoyhtiöiden internetmarkkinoinnin osalta on tehty em. ratkaisuja.

Asetus kohta 10. Markkinatuomioistuimen ratkaisussa MT:1985:12 annettiin liian hyvä kuva markkinoidun käsisammuttimen kuluttajalle tuottamasta turvallisuudesta. Sammutin ei täyttänyt sisäasiainministeriön käsisammuttimille asettamia vaatimuksia. Se ei soveltunut käytettäväksi markkinoinnissa esiin tuoduissa käyttökohteissa.

Liian laaja kuva kuluttajaa kohtaavasta riskistä, jos hän jättää tuotteen ostamatta annettiin esimerkiksi tapauksessa, joka koski televisioiden markkinointia siirryttäessä analogisista televisiolähetyksistä digitaalisiin. Televisiovalmista markkinoi tuotteitaan lauseella ” Televisiosi pimenee 3 vuoden kuluttua, paitsi jos se on X-tv”. Markkinointi antoi harhaanjohtavan kuvan siitä, että analogiset televisiot eivät olisi enää käytettävissä edes lisälaitteen eli digisovittimen avulla ellei kuluttaja osta X- tv.tä. Asiassa annettiin markkinointikielto (KUV/2005/40/3380).

Kuluttajavirasto on myös esimerkiksi puuttunut ns. hirvivaroittimen markkinointiin. Kyseessä on varoittava hirvipilli, jonka kerrottiin markkinoinnissa varoittavan eläimiä lähestyvästä ajoneuvosta ja antavan lisää reaktioaikaa mahdollisessa yhteentörmäyksessä. Kuluttajaviraston tietojen mukaan laitteen ominaisuuksista ei ole saatu markkinointiväitteiden mukaisia tutkimustuloksia. Virasto on kehottanut lopettamaan tuotteen markkinoinnin em. tiedoilla tai toimittamaan uuden selvityksen markkinointiväitteiden tueksi (KUV/3523/41/2007).

Asetus kohta 12. Rahankeräyslain 9 §:n mukaan kielletty keräystapa on pyramidijärjestelmä.

Asetus kohta 13. Kuluttajaoikeuden linjauksessa Hintailmaisut markkinointikeinona (tarkistettu v. 2005) todetaan, että loppuunmyynnin kohteena olevaa varastoa ei saa täydentää enää loppuunmyynnin aikana tai sen jälkeen, kun päätös loppuunmyynnistä on tehty. Jos yrityksellä on monta kauppapaikkaa ja se lopettaa niistä yhden, loppuunmyyntiin ei saa siirtää tavaroita toimintaansa jatkavista liikkeistä.

Asetus kohta 14. Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa markkinoitiin nimellä Maria Duval ja Marie France talimaaneja ja onnenkaluja. Lisäksi markkinoinnissa luvattiin maksua vastaan mm. ennustaa oikea lottorivi. Yhtiöllä ei ollut toimipaikkaa Suomessa. Yhteystietoina oli Ranskassa sijaitseva postilokero. Kuluttajavirasto neuvoi kuluttajia olemaan uskomatta lupauksiin, jotka kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta.

Asetus kohta 15. Mm . MT:1997:008. Tapauksessa markkinointiin postimyynnissä laihdutusvalmisteita ja hiustenlähtöä ehkäiseviä aineita ilman, että oli esittää näyttöä tuotteiden vaikutuksista. Kuluttajavirasto varoittaa kuluttajia ns. huijaus- sivustollaan mm. ihmetuotteista.

Asetus kohta 16. MT:1999:017 yhtiötä kiellettiin käyttämästä ilman näyttöä tuotteiden hintojen edullisimmuutta kuvaavia ilmaisuja ja tällaisten ilmaisujen yhteydessä esittämästä lupausta hyvittää kuluttajalla hinnanerotus, mikäli kuluttaja löytää saman tuotteen halvemmalla muusta liikkeestä ja käyttämästä tällaisesta lupauksesta ilmaisua hintatakuu.

Asetus kohta 17. MT:1995:25 yhtiötä kiellettiin ilmoittamasta, että esittelytilaisuuteen kutsuttava henkilö on etukäteen voittanut arvonnassa lahjan, ellei lahjoista ja arvonnasta anneta markkinoinnissa riittäviä ja yksiselitteisiä tietoja.

Markkinaoikeus MAO:256/08 yhtiötä kiellettiin kutsumasta kuluttajia noutamaan arpajaisvoittoa ilmoittamatta selkeästi, että kyse on osakkeiden esittely- ja myyntitilaisuudesta.

Asetus kohta 18. Kuluttajaoikeuden linjauksessa Ilmainen-sana markkinoinnissa käsitellään sanan käyttöä. Kuluttaja ei saa etua ilmaiseksi, jos hän joutuu ostaman jotain. Sanoja ilmainen tai vastikkeetta ei siis voi käyttää markkinoinnissa, jos kuluttajalta edellytetään vastiketta. Lisäksi MT:1980:19.

Lisäksi ratkaisukäytännössämme on linjattu, että markkinoinnissa ei voi käyttää sanaa ilmainen edes silloin, jos kuluttaja joutuu maksamaan muutoin vastikkeetta saatavan tuotteen postimaksut tai muita kuljetuskustannuksia. Kuluttaja ei tällöin saa tuotetta haltuunsa ilman rahallista vastiketta. Lisäksi Mm. kuluttajaoikeuden linjaus Luontaistuotteiden sopimaton ja harhaanjohtava markkinointi, jonka mukaan on harhaanjohtavaa markkinoida ilmaisena tuotetta, josta kuluttaja joutuu maksaan postimaksut.

Asetus kohta 19. MT:2000:17 markkinatuomioistuin kielsi käyttämästä markkinoinnissa menettelyä, jossa lehden määräaikaistilauksen tehneelle kuluttajalle lähetetään kaksi laskua, joista toinen koskee kuluttajan jo sopimaa tilausta ja toinen sovittua tilausjaksoa ja tämän jälkeen alkavaa jatkotilausta.

Lisäksi markkinaoikeus MAO:18/03 katsoi, että yhtiö oli sisällyttämällä kuluttajille lähetettävään tarjouskirjeeseen tilisiirtolomakkeen, johon merkityn laskun maksamalla kuluttaja hyväksyi hänelle tehdyn tarjouksen katsastuspalvelusta, menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

2 § Aggressiivinen menettely

Asetus kohta 1. Markkinaoikeus MAO:256/08 kielsi yhtiötä tarjoamasta kuluttajille osakkeita ehdolla, että kauppasopimus tehdään esittely- ja myyntitilaisuudessa, ellei ostajalle varata sopimusehdoissa mahdollisuutta peruuttaa sopimus yksipuolisella tahdonilmaisulla kymmenen päivän kuluessa. Myyjä edellytti päätöksentekoa esittelytilaisuuden yhteydessä.

Asetus kohta 2. Kuluttajaoikeuden linjauksessa Kotimyynnistä korostetaan hyvin tapojen merkitystä.

Asetus kohta 3. Mm . kuluttajaoikeuden linjauksessa Luontaistuotteiden sopimaton ja harhaanjohtava markkinointi korostetaan suoramarkkinointikiellon noudattamisen tärkeyttä.

Asetus kohta 4. Mm . kuluttajaoikeuden linjauksessa Alaikäiset, markkinointi ja ostokset (v. 2004) todetaan, että lapsille ei voi mainonnassa esittää suoria ostokehotuksia tai kehottaa lapsia suostuttelemaan vanhempiaan ostamaan tietty tuote. Esim. MT:1987:13.

Lisäksi laki televisio- ja radiotoiminnasta 25 § alaikäisten suojelu.

Tulosta
16.4.2010